-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
10.2.3 Vesien kemiallinen tila
Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi.
Suunnittelualueen vesistöjen valuma-alueet ovat pääosin turvevaltaisia ja vesistöt humuspitoisia, mikä lisää kalojen elohopeapitoisuutta. Mittausten perusteella kalaelohopean laatunormi ylittyy Kaartusessa (taulukko 10.2.3). Lisäksi elohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on 40 muodostumaa. Kahdessa muodostumassa elohopeapitoisuus on mittausten perusteella (Alajärvi, Ähtävänjoki) ja yhdessä yläpuolisen vesistön perusteella arvioituna (Kaartusenpuro) silmällä pidettävän korkea. Mittausten perusteella pitoisuudet alittavat raja-arvon kolmessa ja luonnonolosuhteiden perusteella arvioiden niin ikään kolmessa muodostumassa.
Vallinneesta suotuisammasta happamuusjaksosta johtuen yhdenkään joen kohdalla kadmiumin tai nikkelin ympäristölaatunormit eivät ylittyneet. Kuitenkin Kovjoen happamuusolot olivat muita vesistöjä ankarammat ja toistuvien alhaisten pH-arvojen vuoksi kadmiumpitoisuuksien arvioitiin raja-arvot. Bäckbybäckenissä kadmiumin pitoisuudet olivat silmällä pidettävän korkeita.
Laatunormien osalta kalojen elohopeapitoisuudessa ei tiedetä tai voida arvioida tapahtuneen muutoksia suhteessa raja-arvoihin. Sen sijaan HS-mailta peräisin olevien raskasmetallien kohdalla tapahtui huomattavaa parantumista vallinneesta aiempaa suotuisammasta happamuusjaksosta johtuen. Purmonjoen ja Bäckbybäckenin (silmällä pidettävä) kadmiumpitoisuudet laskivat alle ympäristölaatunormin raja-arvon. Viiden jokimuodostuman (Dalasbäcken, Hyvudsjöbäcken, Narsbäcken, Nådjärvbäcken ja Särsbäcken) osalta kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksien arvioitiin laskeneen alle raja-arvojen. Mitattua tietoa muutoksesta ei ole, vaan arvio perustuu happamuustilanteen lieventymiseen. Happamuushaittojen ja sitä myötä korkeiden metallipitoisuuksien haittavaikutusten lieventyminen perustuu pääasiassa suotuisiin sääoloihin. Happamuusriski vesistöissä on kuitenkin edelleen olemassa. Luodonjärven kemiallinen tila parani kadmiumin osalta menetelmällisistä syistä johtuen, koska sedimentin pitoisuuksia ei enää huomioida, eikä vesipitoisuuksien voida arvioida ylittävän raja-arvoja. Kemialliseen tilaan muutokset eivät vaikuttaneet, koska kaikki muodostumat luokittuvat hyvää huonommiksi PBDE-yhdisteiden vuoksi.
Taulukko 10.2.3. Luodon-Öjanjärven suunnittelualueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on esitetty pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen.
Nimi |
TPO-alue |
Pääasiallinen tilaa heikentävä aine |
Tilaa heikentävän aineen pitoisuus (raja-arvo suluissa) |
Pääasiallinen syy aineen ylitykseen |
Kaartunen |
Luodon- ja Öjanjärveen laskevat vesistöt |
Elohopea (Hg) |
0,23 mg/kg (0,2 mg/kg) |
kaukokulkeumariski ja luonnonolosuhteet |
Lappajärvi |
Luodon- ja Öjanjärveen laskevat vesistöt |
Bromatut difenyylieetterit |
0,15 µg/l (0,0085 µg/l) |
kaukokulkeuma |