9.2.2 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tila

Perhonjoen vesistöaluetta on rakennettu tehokkaasti tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin. Vesistöalueella on kaksi voimakkaasti muutetuksi nimettyä jokea (Venetjoki, Patananjoen alaosa), yksi keinotekoinen jokiuoma (Patanan tekojärven täyttökanava), kolme tekojärveä (Venetjoki, Patana ja Vissavesi) sekä yksi voimakkaasti muutetuksi nimetty järvi (Perhonjoen keskiosan järviryhmä). Tekojärvet on rakennettu tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin 1960-luvulla. Altaiden vedenkorkeuden luvan mukainen säännöstelyväli on noin 4–7 metriä. Kaikki tekojärvet ovat matalia ja ne perustettu soisille alueille valuma-alueittensa latvaosiin. Tekojärvien pintaa lasketaan talvella runsaasti, mikä lisää rantojen jääeroosiota ja toisaalta aiheuttaa hapen vähyyttä pienentämällä alusveden tilavuutta. Järvet ovat historiastaan johtuen myös hyvin humuspitoisia ja tummavetisiä. Tämä lisää hapen kulutusta, kuormittaa järviä ja lisää myös alapuolisten vesistöjen kuormitusta.

Joet: Halsuanjärveen Venetjoen tekojärvestä laskevaa Venetjokea säännöstellään, joessa on nousuesteitä ja sitä on sekä perattu että pengerretty. Venetjoen ekologinen potentiaali ts. suhde parhaaseen mahdolliseen tilaan on tyydyttävä sekä mahdollisten toimenpiteiden että veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat pohjapatojen (4 kpl) ja kahden kosken ekologinen kunnostus, rantakasvillisuuden monimuotoisuuden lisääminen, arvokalojen ja rapujen kotiutusistutus sekä säännöstelyn kehittäminen ympäristötavoitteet, virkistyskäyttö ja ilmastonmuutosten vaikutukset huomioiden. Rakenteellisten muutosten lisäksi joen tilaan vaikuttaa lähivaluma-alueiden kuormitus. Joen alaosalla on varsin runsaasti peltoa, lisäksi joen yläosaa kuormittaa Kairinevan suuri turvetuotantoalue. Sen sijaan järveen laskeva Venetjoen tekojärven vesi on melko vähäravinteista, joskin varsin tummaa. Ajoittain juoksutettava vesi saattaa lisäksi olla vähähappista. Pohjalevät ilmentävät erinomaista, pohjaeläimet tyydyttävää tilaa ja vesirakentamisesta kaikkein eniten kärsivät kalat vain välttävää tilaa. Patananjoen alaosaan Patanan tekojärvestä tuleva vesi on hyvin tummaa ja ajoittain myös vähähappista. Ravinteet ilmentävät tyydyttävää tilaa. Patananjoen alaosan ekologinen potentiaali on luokiteltu tyydyttäväksi sekä toimenpiteiden että veden laadun perusteella. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat koski- ja niva-alueiden (15 kpl) kalataloudellinen kunnostus, rantakasvillisuuden lisääminen, alivirtaaman turvaaminen säännöstelyä kehittämällä, uoman puuaineksen lisääminen ja säilyttäminen sekä arvokalojen ja rapujen kotiutusistutus. Patanan tekojärven täyttökanava on keinotekoinen uoma. Uoman ekologinen potentiaali on hyvä toimenpiteiden ja tyydyttävä veden laadun kautta arvioituna. Ekologista tilaa parantavina toimenpiteinä ovat uomassa olevan kalliokynnyksen loiventaminen sekä riittävän alivirtaaman turvaaminen.

Tekojärvet ja voimakkaasti muutetut järvet: Venetjoen tekojärvi on koko vesistöalueen suurin järvi. Järven valuma-alue on hyvin harvaan asuttua ja soista. Maatalouden merkitys kuormituksessa onkin vähäinen, vastaavasti metsätalouden merkitys korostuu. Vissaveden tekojärven valuma-alue on varsin pieni, suovaltainen ja asumaton. Suurin valuma-alue on Patanan tekojärvellä, sillä järveen johdetaan Perhonjoen yläosan vesiä. Näin ollen järveen kohdistuva kuormitus on myös suurempaa, koska sekä Perhonjoen yläosan että Patananjoen vedet ovat varsin runsasravinteisia. Vedenlaadultaan ja ekologialtaan parhaimmassa kunnossa on Venetjoen tekojärvi. Järven vedenlaatu ilmentää hyvää-erinomaista tilaa, piilevät erinomaista ja kasviplankton tyydyttävää tilaa. Myös Vissaveden tekojärven ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ilmentävät hyvää tilaa. Vesi on kuitenkin erittäin tummaa ja hapanta tekojärvivettä, minkä vuoksi luokitus on laskettu tyydyttävään. Patanan tekojärvestä ei ole ajanmukaista tietoa. Koska paineiden ei tiedetä muuttuneen, on järvi luokiteltu aikaisempien tietojen perusteella.

Venetjoen tekojärven ekologinen potentiaali on toimenpiteiden osalta tyydyttävä ja veden laadun osalta hyvä. Vissaveden ja Patanan tekojärvien ekologinen potentiaali on sekä toimenpiteiden tyydyttävä että veden laadun osalta hyvä. Kaikkien tekojärvien parantamistoimenpiteitä ovat säännöstelyn kehittäminen ympäristötavoitteet, virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden sekä vaikutusten tarkkailu, Venetjoella ja Patanalla lisäksi myös turvelauttojen poisto sekä petokalaistutukset. 

Perhonjoen keskiosan järviryhmä on nimetty voimakkaasti muutetuksi, sillä järvien pintaa on nostettu noin 2 m, rantoja on pengerretty ja järviryhmää säännöstellään voimakkaasti voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin. Järviryhmä koostuu useasta toisiinsa yhteydessä olevasta järvestä. Muodostuma on varsin sokkeloinen ja Perhonjoki virtaa sen läpi. Kyseessä onkin selvästi läpivirtaustyyppinen järviyhdistelmä, joissa on erityyppisiä vesiä. Järviryhmään laskevat myös Ullavanjoki ja Köyhäjoki. Järvi kerää näin kuormitusta hyvin laajalta alueelta, mutta läpivirtaus vaimentaa rehevöitymistä järviryhmän pääaltaissa. Toisaalta ongelmat voivat kasaantua suljetuille lahtialueille. Säännöstely vaikuttaa myös järvien tilaan ja mm. järvissä esiintyy alueittain happiongelmia. Järviryhmän ekologinen potentiaali on hyvä toimenpiteiden ja tyydyttävä veden laadun kautta arvioituna. Parantamistoimenpiteitä ovat kalatien toimivuuden tehostaminen, vedenpinnan vaihtelun muuttaminen luonnonmukaisemmaksi, virtausolojen parantaminen ja kantojen poisto sekä alueelle tyypillisten petokalakantojen vahvistaminen. Järviryhmän veden laatu ilmentää tyydyttävää, mutta kalasto ja kasviplankton hyvää tilaa. Läpivirtaus ja vesien tumma väri vaimentavat kuormituksen vaikutusta.

Arvio: Kaikki muodostumat tyydyttävä ekologinen potentiaali (kuva 9.2.1).