9.1.1 Perhonjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Perhonjoen neuvottelukunta, joka koostuu kuntien ja maakunnallisten liittojen sekä ympäristöasioita käsittelevien viranomaisten ja järjestöjen edustajista, perustettiin vuonna 1996. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia pysyvänä neuvoa antavana yhteistyöelimenä jokilaakson kuntien, elinkeinojen, kalatalousyhteisöjen sekä vesistön eri käyttäjäryhmien ja viranomaistahojen välillä käsiteltäessä kokonaisuutena vesistöä ja sen valuma-alueella tehtäviä vesistöön vaikuttavia toimenpiteitä. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluvat:

• Perhonjoen ja Kälviänjoen vesiin kohdistuvien tarpeiden, tavoitteiden, epäkohtien ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja esiintuominen

• tutkimus- ja suunnittelutehtävien käynnistäminen, ohjaaminen ja seuraaminen

• valmistuneiden tutkimusten ja suunnitelmien käsittely ja seuranta sekä tarpeellisten ratkaisujen aikaansaaminen

• vesistöjen käytön ja siihen kohdistuvien toimenpiteiden seuraaminen

• Perhonjoen ja Kälviänjoen alueella vesipuitedirektiivin mukaisena yhteistyöelimenä toimiminen

Neuvottelukunta voi myös perustaa tilapäisiä yhteistyöelimiä mm. yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. Neuvottelukunnan kokoukset valmistelee hankeryhmä, jossa on elinkeinokeskusten lisäksi alueen kaikkien kuntien, kalastusalueen, MTK-Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n edustajat.

Perhonjoen jokirahasto on perustettu edistämään, toteuttamaan ja osarahoittamaan jokineuvottelukunnan tavoitteiden mukaisia hankkeita. Rahastolla on jäsenkuntien edustajista sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n ja ELY-keskuksen asiantuntijoista koostuvat johtoryhmänsä, jotka päättävät rahan käytöstä. Rahastojen avustuksia voi hakea erilaisiin hankkeisiin ympäri vuoden.

Rahoitettavien hankkeiden pitää hyödyttää laaja-alaisesti vesistöjensä valuma-alueita. Ne voivat olla myös mallihankkeita, joiden tulokset ovat sovellettavissa muuallakin. Rahoituskohteet ovat yhteistyöhankkeita, joissa rahastojen osuus on osa kokonaiskustannuksista.  Rahaston toimintaa koordinoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.

Kolmen VYYHTI-hankkeessa edistettiin vesistökunnostuksia suunnittelemalla vesien tilaa parantavia toimenpiteitä, toteuttamalla pienimuotoisia kunnostustoimia sekä kannustamalla maaseudun toimijoita omaehtoiseen ympäristön tilan seurantaan. Hankkeessa tehtyjen valuma-aluesuunnitelmien avulla pyritään vähentämään tulvariskien ja valumavesien aiheuttamia haasteita sekä valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä edistetään rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttöä sekä turvataan rantaluonnon elinvoimaisuutta. Hankkeeseen liittyen tehtiin Patananjoen virtavesikunnostussuunnitelma ja kosteikkokohdekartoitus Halsualla. VYYHTI-hankkeessa laadittiin Perhonjoen Forsbackankosken sivu-uomien kunnostussuunnitelma, Kiviojan purokunnostuskartoitus ja Nuolisenjärven kunnostuskartoitus. Lisäksi edistettiin Kälviän Vähäjärven kunnostuksen suunnittelua ja toteutettiin Keiskijärvellä vesikasvillisuuden niittoa.  Pohjanmaan Ravinneratas-hankkeessa kartoitettiin kosteikkokohteita Lohtajalla ja Kaustisella, jossa myös laadittiin yksi kosteikkosuunnitelma.

Perhonjoen uittosääntö kumottiin vuonna 1996. Hankkeen yhteydessä kunnostettiin Perhonjoen ja sen sivujokien koskia ja virtapaikkoja Kaustisen, Vetelin, Halsuan ja Perhon kuntien alueilla. Perhonjoen alaosan kalataloudellinen kunnostus toteutettiin kalatalousviranomaisen hankkeena vuosina 1999–2003. Muita vesistökunnostuksia on tehty mm. Vähäjärvellä, Kesikinjärvellä, Köyhäjoella, Ullavanjoella, Halsuanjärvellä, Ullavanjärvellä, Norpanjärvellä, Patananjärvellä, Komanteenjärvellä, Perhonjoen keskiosan järviryhmällä ja Perhon kunnan alueella Perhonjoessa.

Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyn velvoitteena on vuosina 2017–2019 kunnostettu rapujen elinalueita Perhonjoen pääuomassa ja keskiosan järviryhmän alueella. Velvoitteeseen liittyy myös 35 000 sukukypsän ravun istutus säännöstelyhankkeen vaikutusalueelle. Järviryhmän säännöstelypadon yhteyteen rakennettiin vuonna 2006 kalatie.  Kalatien toimivuuden tehostamiseksi valmistuu vuonna 2021 kalatien lisävesitysjärjestelmä, jolla lisätään Kaitforsin vanhan uoman virtaamia vaelluskalojen kutuvaelluksen aikaan syys-lokakuussa. Kalojen ja nahkiaisten vaelluksia vesistössä edesauttaa Kaitforsin voimalaitoksen säännöstelyn muutokset.

Patanan, Venetjoen ja Vissaveden tekojärvien säännöstelyn lupaehtoja muutettiin aluehallintoviraston vuonna 2018 antamalla päätöksellä.  Uudet lupaehdot mahdollistavat tekojärvien säännöstelyn kehittämisen huomioiden virkistyskäytön ja vesienhoidon tavoitteet.

Ullavanjoella toteutettiin kesällä 2019 pienimuotoisia virtavesikunnostuksia mm. soraistamalla taimenten kutualueita ja kiveämällä poikasalueita. Vetelin Haapajärven kunnostushanke sai luvan Länsi- ja SisäSuomen aluehallintovirastolta 2020. Jängänjärven kunnostuksen suunnittelu on käynnistynyt ja hanke toteutetaan lähivuosina. Patanajoen alaosan kunnostustarveselvitys valmistui vuonna 2018 ja alueella tehdään pienimuotoisia kalatalouskunnostuksia lähivuosina.