-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
5.4 Pohjavesialueiden määrällisen ja kemiallisen tilan arviointi
Pohjaveden tilan arviointi tehdään ainoastaan niille pohjavesialueille, jotka on määritetty riskialueiksi kappaleessa 3.2.2 kuvatulla menetelmällä. Kolmannen suunnittelukauden 2022–2027 riskialueiksi määritetyt pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Pohjavesialueet, joilla ihmistoiminnasta aiheutuva riski pohjaveden määrälle tai laadulle on arvioitu vähäiseksi, arvioidaan automaattisesti hyvään tilaan. On syytä huomioida, että pohjavesialue voidaan siis arvioida hyvään tilaan pelkästään riskinarvioinnin perusteella, vaikka alueelta ei olisi olemassa lainkaan pohjaveden laadun tai pinnankorkeuden seurantatietoja.
Sekä kemiallinen että määrällinen tila arvioitiin valtakunnallisen ohjeen mukaisesti (Ohje pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan arviointiin. Vesienhoidon suunnittelu vuosille 2022–2027, www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Ohje pohjautuu EU komission pohjavesityöryhmässä valmisteltuun ja vesijohtajien hyväksymään ohjeeseen vuodelta 2009. Luokittelun prosessikaavio on esitetty kuvassa 5.4.
Kuva 5.4. Riskipohjavesialueiden kemiallisen ja määrällisen tilan arviointiprosessi.
Riskialueiden määrällisen ja kemiallisen tilan arvioinnit tallennettiin pohjavesitietojärjestelmän (POVET) Luokittelu-osioon riskipohjavesialueittain.
Pohjavesialueet arvioitiin vesienhoitoasetuksen 14 §:n mukaan joko hyvään tai huonoon tilaan niiden määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi.
