-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
11.2.3 Vesien kemiallinen tila
Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi.
Lapuanjoen valuma-alue on turvevaltaista ja vesistöt humuspitoisia, mikä lisää kalojen elohopeapitoisuutta. Elohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on 36 muodostumaa. Kuudessa muodostumassa elohopeapitoisuus on mittausten perusteella silmälläpidettävän korkea. Näitä ovat muun muassa Kuortaneenjärvi, Lapuanjoen pääuoma ja Iso Liesjärvi, jossa pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet alle raja-arvon. Kuorasjärvessä pitoisuudet alittavat raja-arvon mittausten perusteella ja viidessä muussa vesistössä luonnonolosuhteiden perusteella arvioiden.
Tekojärville on sekä syntyhistoriastaan että valuma-alueen ominaisuudesta johtuen tyypillistä kalojen kohonneet elohopeapitoisuudet. Mittausten perusteella kalaelohopean laatunormi ylittyy Hirvijärven tekojärvessä (taulukko 11.2.3) ja sen arvioidaan ylittyvän myös Varpulan tekojärvessä. Pitkän ajan suuntaus Hirvijärven kalojen elohopeapitoisuuksissa on ollut kuitenkin laskeva.
Laatunormien osalta kalojen elohopeapitoisuudessa ei tiedetä tai voida arvioida tapahtuneen muutoksia suhteessa raja-arvoihin pois lukien Iso-Liesjärvi, jossa pitoisuudet laskivat alle rajan. Kadmiumin ja nikkelin osalta Lapuanjoen alimman osan pitoisuudet laskivat alle raja-arvojen. Kemialliseen tilaan muutokset eivät vaikuttaneet, koska kaikki muodostumat luokittuvat hyvää huonommiksi PBDE-yhdisteiden vuoksi.
Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman kadmiumkuormituksen vuoksi huonossa kemiallisessa tilassa on mittausten perusteella Kauhavanjoen alaosa. Lapuanjoen alimman osan kohdalla kemiallinen tila parani kadmiumin ja nikkelin osalta. Pitoisuudet ovat kuitenkin edelleen silmälläpidettävän korkeita.
Taulukko 11.2.3. Lapuanjoen suunnittelualueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on esitetty pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen.
Nimi |
TPO-alue |
Pääasiallinen tilaa heikentävä aine |
Tilaa heikentävän (raja-arvo suluissa) |
Pääasiallinen syy |
Kauhavanjoen alaosa |
Lapuanjoki |
Kadmium (Cd) |
0,12 µg/l (0,1 µg/l) |
Maankuivatus happamilla sulfaattimailla |
Hirvijärven tekojärvi |
Lapuanjoki |
Elohopea (Hg) |
0,38 mg/kg (0,25 mg/kg) |
Tekojärven rakentaminen |