Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022 - 2027
1 Johdanto
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoitoon liittyvät alueelliset suunnitelmat
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun ja tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioonottaminen
2 Tarkasteltavat vedet
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
- 2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.3 Pohjavesialueet
3 Vesien tilaa vaarantava ja heikentävä toiminta
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
  - 3.2.1 Pintavedet
  - 3.2.2 Pohjavedet
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
  - 3.5.1 Pistekuormitus
  - 3.5.2. Hajakuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
4 Erityiset alueet
- 4.1 Talousveden ottoon käytettävät vedet
  - 4.1.1 Pohjavedet
  - 4.1.2 Pintavedet
- 4.2 Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet
- 4.3 Uimarannat
5 Vesien tilan arviointi
- 5.1 Ekologisen tilan arviointi
- 5.2 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilan arviointi
- 5.3 Pintavesien kemiallisen tilan arviointi
- 5.4 Pohjavesialueiden määrällisen ja kemiallisen tilan arviointi
  - 5.4.1 Määrällisen tilan arviointi
  - 5.4.2 Kemiallisen tilan arviointi
- 5.5 Pohjavesialueiden tila
- 5.6 Vesien tilan muutokset
  - 5.6.1 Pintavedet
  - 5.6.2 Pohjavesialueet
6 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 6.1 Ympäristötavoitteet
- 6.2 Toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
- 6.3 Kolmannen suunnittelukauden tavoitteet
- 6.4 Pintavesien ekologisen tilan heikentymisen riski
- 6.5 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella suunnittelukaudella
7 Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun pääperiaatteet ja kustannustehokkuus
- 7.1 Toimenpiteiden valinta ja vaikutusten arviointi
8 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueet
- 8.1 Johdanto
  - 8.1.1 Lestijoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 8.1.2 Lestijoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 8.2 Vesien tila
- 8.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 8.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 8.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 8.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 8.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
9 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueet
- 9.1 Johdanto
  - 9.1.1 Perhonjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 9.1.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 9.2 Vesien tila
- 9.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarve
  - 9.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 9.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 9.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 9.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
10 Luodon- Öjanjärveen laskevat vesistöt
- 10.1 Johdanto
  - 10.1.1 Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 10.1.2 Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 10.2 Vesien tila
- 10.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 10.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 10.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 10.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 10.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
11 Lapuanjoen vesistöalue
- 11.1 Johdanto
  - 11.1.1 Lapuanjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 11.1.2 Lapuanjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 11.2 Vesien tila
- 11.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 11.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 11.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 11.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 11.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
12 Kyrönjoen vesistöalue
- 12.1 Johdanto
  - 12.1.1 Kyrönjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 12.1.2 Kyrönjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 12.2 Vesien tila
- 12.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 12.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 12.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 12.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 12.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
13 Närpiönjoen vesistöalue
- 13.1 Johdanto
  - 13.1.1 Närpiönjoen yhteistyöelin, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
- 13.2 Vesien tila
- 13.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 13.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 13.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 13.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
14 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueet
- 14.1 Johdanto
  - 14.1.1 Isojoen-Teuvanjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 14.1.2 Isojoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 14.2 Vesien tila
  - 14.2.1 Pintavesien ekologinen tila
  - 14.2.2 Vesien kemiallinen tila
- 14.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 14.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 14.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 14.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 14.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
15 Pohjanmaan rannikko ja pienet vesistöt
- 15.1 Johdanto
- 15.2 Vesien tila
- 15.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 15.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 15.4 Vesienhoidon toimenpiteet
16 Ähtärin ja Pihlajaveden reitit
- 16.1 Johdanto
  - 16.1.1 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
- 16.2 Vesien tila
  - 16.2.1 Pintavesien ekologinen tila
  - 16.2.2 Kemiallinen tila
- 16.3 Vesien tilatavoitteet ja parantamistarpeet
  - 16.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 16.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 16.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
17 Pohjavesialueet
- 17.1 Johdanto
- 17.2 Esitetyt toimenpiteet ja ohjauskeinot sektoreittain
- 17.3 Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä
18 Yhteenveto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelma-alueen toimenpiteiden kustannuksista
19 Ympäristötavoitteiden saavuttaminen
- 19.1 Pintavesien ekologinen tila
  - 19.1.1 Ekologisen tilatavoitteen myöhentäminen
- 19.2 Pintavesien kemiallinen tila
  - 19.2.1 Kemiallisen tilatavoitteen myöhentäminen
- 19.3 Pohjavesien tila
  - 19.3.1 Tilatavoitteiden myöhentäminen
20 Loppusanat
Kirjallisuutta
Liitteet
- Liite 1. Pintavesimuodostumat
- Liite 2. Pohjavesialueet
- Liite 3. Riskipohjavesialueet ja selvityskohteet

11.2.3 Vesien kemiallinen tila

Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi.

Lapuanjoen valuma-alue on turvevaltaista ja vesistöt humuspitoisia, mikä lisää kalojen elohopeapitoisuutta. Elohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on 36 muodostumaa. Kuudessa muodostumassa elohopeapitoisuus on mittausten perusteella silmälläpidettävän korkea. Näitä ovat muun muassa Kuortaneenjärvi, Lapuanjoen pääuoma ja Iso Liesjärvi, jossa pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet alle raja-arvon. Kuorasjärvessä pitoisuudet alittavat raja-arvon mittausten perusteella ja viidessä muussa vesistössä luonnonolosuhteiden perusteella arvioiden.

Tekojärville on sekä syntyhistoriastaan että valuma-alueen ominaisuudesta johtuen tyypillistä kalojen kohonneet elohopeapitoisuudet. Mittausten perusteella kalaelohopean laatunormi ylittyy Hirvijärven tekojärvessä (taulukko 11.2.3) ja sen arvioidaan ylittyvän myös Varpulan tekojärvessä. Pitkän ajan suuntaus Hirvijärven kalojen elohopeapitoisuuksissa on ollut kuitenkin laskeva.

Laatunormien osalta kalojen elohopeapitoisuudessa ei tiedetä tai voida arvioida tapahtuneen muutoksia suhteessa raja-arvoihin pois lukien Iso-Liesjärvi, jossa pitoisuudet laskivat alle rajan. Kadmiumin ja nikkelin osalta Lapuanjoen alimman osan pitoisuudet laskivat alle raja-arvojen. Kemialliseen tilaan muutokset eivät vaikuttaneet, koska kaikki muodostumat luokittuvat hyvää huonommiksi PBDE-yhdisteiden vuoksi.

Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman kadmiumkuormituksen vuoksi huonossa kemiallisessa tilassa on mittausten perusteella Kauhavanjoen alaosa. Lapuanjoen alimman osan kohdalla kemiallinen tila parani kadmiumin ja nikkelin osalta. Pitoisuudet ovat kuitenkin edelleen silmälläpidettävän korkeita.

Taulukko 11.2.3. Lapuanjoen suunnittelualueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on esitetty pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen.

Nimi	TPO-alue	Pääasiallinen tilaa heikentävä aine	Tilaa heikentävän aineen pitoisuus (raja-arvo suluissa)	Pääasiallinen syy aineen ylitykseen
Kauhavanjoen alaosa	Lapuanjoki	Kadmium (Cd)	0,12 µg/l (0,1 µg/l)	Maankuivatus happamilla sulfaattimailla
Hirvijärven tekojärvi	Lapuanjoki	Elohopea (Hg)	0,38 mg/kg (0,25 mg/kg)	Tekojärven rakentaminen

Nimi

TPO-alue

Pääasiallinen tilaa heikentävä aine

Tilaa heikentävän
aineen pitoisuus

(raja-arvo suluissa)

Pääasiallinen syy
aineen ylitykseen

Kauhavanjoen alaosa

Lapuanjoki

Kadmium (Cd)

0,12 µg/l (0,1 µg/l)

Maankuivatus happamilla sulfaattimailla

Hirvijärven tekojärvi

Lapuanjoki

Elohopea (Hg)

0,38 mg/kg (0,25 mg/kg)

Tekojärven rakentaminen

11.2.3 Vesien kemiallinen tila

Vesienhoidon toimenpideohjelmat

Seuraa meitä

Muualla verkossa

Vuoksen vesienhoitoalue

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Kemijoen vesienhoitoalue

Tornionjoen vesienhoitoalue

Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue

11.2.3 Vesien kemiallinen tila

Vesienhoidon toimenpideohjelmat

Seuraa meitä

Muualla verkossa