2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat

Vesienhoidon suunnittelua varten on suunnittelualueelle rajattu 3 järvi- ja 5 jokivesimuodostumaa (liite 1).

Joet ja järvet

Keskisuuriin turvemaiden jokiin luettava Närpiönjoen pääuoma alkaa Kivi- ja Levalammen tekojärvestä ja virtaa Jurvan, Pirttikylän, Ylimarkun, Yttermarkin ja Närpiön keskustan läpi. Närpiönjoki laskee Västerfjärdenin padottuun merenlahteen. Närpiönjoen alaosalla on yhteensä kahdeksan vanhaa myllypatoa ja pohjapatoa ja ne ovat vaellusesteitä varsinkin pienillä virtaamilla. Närpiönjoen alaosan putouskorkeudesta on padotettu melko suuri osuus eli noin 20 %. Rakennettu putouskorkeus ei ole käytössä. Tulvasuojelua varten on perattu ja pengerretty joen alaosaa noin 10 kilometrin matkalla. Vesistöjärjestelyt ovat tavoitteidensa mukaisesti vaikuttaneet jonkin verran kevään ylivirtaamiin. Närpiönjoki virtaa pääosin maatalousalueiden halki ja alunamaiden osuus valuma-alueella on suuri. Kuormitus ja happamuushaitat vaikuttavatkin joen tilaan selvästi.

Närpiönjoen yläosalla on yhteensä neljä patoa, joista merkittävimmät ovat Kivi- ja Levalammen säännöstelypato ja Peltokosken pato. Putouskorkeudesta on rakennettu 15 % ja jokea on perattu ja pengerretty voimakkaasti (81 %). Närpiönjoen yläosalla vesistöjärjestelyt ovat tavoitteidensa mukaisesti vaikuttaneet voimakkaasti kevään ylivirtaamiin.

Närpiönjoen vesistöalueen kaikki järvet ovat tekojärviä. Toisaalta vesistöalueelta on aikanaan kuivattu kaksi suurta luonnonjärveä. Kivi- ja Levalammen tekojärvi on rakennettu ja Västerfjärden padottu teollisuuden vedenottoa varten. Säläisjärvi taas on pieni virkistyskäytölle tärkeä tekojärvi. Kaikki järvet luetaan tyyppiin matala runsashumuksinen järvi.