15.1.1 Alueen hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen suunnittelualueella ei ole omaa neuvottelukuntaa tai yhteistyöelintä. Rannikkovesien asioita käsitellään alueellisessa vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmässä, josta kerrotaan tarkemmin luvussa 1.1. Myös aluesuunnittelussa huomioidaan vesien tilaa. Alueella on runsaasti hanketoimintaa vesien tilan parantamiseksi. Esimerkiksi Laihianjoen vedenlaadun ja vesienhallinnan parantaminen on käsitelty kahdessa EU-hankkeessa; VIMLA ja KLIVA. Alueella on myös ollut erilaisia kehittämis- ja kunnostushankkeita.

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry hallinnoi Kolmen VYYHTI-hankeen toimintaa vuosina 2016–2018. Hankkeessa edistettiin vesistökunnostuksia suunnittelemalla vesien tilaa parantavia toimenpiteitä, toteuttamalla pienimuotoisia kunnostustoimia sekä kannustamalla maaseudun toimijoita omaehtoiseen ympäristön tilan seurantaan. Hankkeessa tehtyjen valuma-aluesuunnitelmien avulla pyritään vähentämään tulvariskien ja valumavesien aiheuttamia haasteita sekä valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä edistetään rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttöä sekä turvataan rantaluonnon elinvoimaisuutta. Hankkeeseen liittyen tehtiin erilaisia suunnitelmia esimerkkikohteille kuten Vexalan Bullerholmsfjärden, Luodon Storträsket ja Grisselören, Pietarsaaren Tailodviken ja Vöyrin Oxkangar.

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi myös Pohjamaan Ravinneratas-hankkeen toimintaa vuosina 2018–2021. Hankkeen päätavoitteina on tehostaa ravinnevirtojen hyödyntämistä, vähentää vesistökuormitusta ja parantaa hankealueen vesistöjen tilaa. Ensimmäinen tehtävä oli tunnistaa hotspot-alueita, joille sitten laaditaan mallisuunnitelmia. Hotspot-alueiden tunnistamisessa hyödynnettiin esim. peltojen fosforilukua, happamien sulfaattimaiden esiintymistä ja metsätalouden kuormitusta. Hömossadiket, Sulvanjoki ja Vöyrinjoki ovat esimerkkejä hotspot-alueista.

Pohjanmaan Jässi ‐jätevesihanke järjesti kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuonna 2019 yhdeksän kunnan alueella: Alajärvi, Evijärvi, Kannus, Kaskinen, Kauhava, Kokkola, Kurikka, Luoto ja Vaasa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi myös tämän hankkeen toimintaa.

Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella on toteutettu erilaisia kunnostushankkeita hyödyntäen ELY-keskuksen jakamaa avustusta. Nämä ovat yleensä yhteisön tai kunnan toteuttamia ja koskevat yleensä tietyn järven, joen tai merenlahden kunnostusta. Avustusta on myös myönnetty Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle VETO-hankkeen (Vedet kuntoon ja tutuiksi) toteuttamiseen. Tämä hanke koskee useiden kuntien vesistöjä.

Erilaisia EU Interreg Botnia Atlantica-hankkeita on toteutettu Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella. Lisää tietoa hankkeista löytyy hankkeiden nettisivuilta:

• VIMLA vimlavatten.org

• KLIVA kliva.org

• Econnect econnect2120.com

• Kvarken Flada kvarkenflada.org

Merkittävä valtakunnallinen ohjelma on Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (Velmu), joka vuodesta 2009 on tuottanut arvokasta tietoa merestä. Tulokset on esitetty karttapalvelussa https://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu/ .

Lisäksi on olemassa kuntien ympäristönsuojelumääräykset. Näiden määräyksien avulla ennaltaehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista. Niissä huomioidaan esimerkiksi jäteveden käsittelyä, mattojen pesua, jätehuoltoa, maatalouden toimintaa ja ruoppausasioita.