-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
9.2.3 Vesien kemiallinen tila
Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi.
Mittausten perusteella kalaelohopean laatunormi ylittyy Perhonjoen keskiosalla ja järviryhmässä sekä Patanan ja Vissaveden tekojärvissä (taulukko 9.2.3). Myös Venetjoen kalojen elohopeapitoisuuksien arvioidaan ylittävän normit. Perhonjoen keskiosan ja järviryhmän kohonneisiin pitoisuuksiin vaikuttavat mahdollisesti yläpuolisten tekoaltaiden kohonneet pitoisuudet. Lisäksi elohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on 26 muodostumaa. Silmällä pidettävän korkeita pitoisuudet ovat Perhonjoen alaosalla ja Ullavanjärvessä. Ainoastaan yhdessä muodostumassa (Korpilahdenoja) pitoisuuksien arvioidaan jokityypin perusteella alittavan raja-arvon.
Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman kadmium- ja tai nikkelikuormituksen vuoksi huonossa kemiallisessa tilassa on mittausten perusteella Perhonjoen alaosa, Kälviänjoki ja Såkabäcken. Lisäksi HS-maiden osuuden ja maankäytön perusteella raja-arvojen arvioidaan ylittyvän Hömossadiketissa, Korpilahdenojalla ja Vähäjoella.
Laatunormien osalta kalojen elohopeapitoisuudessa tai kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksissa ei tiedetä tai voida arvioida tapahtuneen muutoksia suhteessa raja-arvoihin. Happamuusolot olivat 2012–2017 aikaisempaa lievemmät, mutta tämä ei riittänyt parantamaan vesistöjen tilaa näiltä osin. Toisaalta Perhonjoen alaosan nikkelipitoisuudet jopa kasvoivat edellisestä kaudesta ja ylittivät raja-arvon.
Taulukko 9.2.3. Perhonjoen-Kälviänjoen ym. suunnittelualueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen.
|
Nimi |
TPO-alue |
Pääasiallinen tilaa heikentävä aine |
Tilaa heikentävän aineen pitoisuus |
Pääasiallinen syy aineen ylitykseen |
|
Patanan tekojärvi |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Elohopea (Hg) |
0,42 mg/kg |
tekojärven rakentaminen |
|
Vissaveden tekojärvi |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Elohopea (Hg) |
0,4 mg/kg |
tekojärven rakentaminen |
|
Perhonjoen keskiosa |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Elohopea (Hg) |
0,27 mg/kg |
tekojärven rakentaminen |
|
Perhonjoen keskiosan järviryhmä |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Elohopea (Hg) |
0,36 mg/kg |
tekojärven rakentaminen |
|
Kälviänjoki |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Kadmium (Cd) |
0,10 µg/l |
maankuivatus happamilla sulfaattimailla |
|
Perhonjoen alaosa |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Nikkeli (Ni) |
59 µg/l |
maankuivatus happamilla sulfaattimailla |
|
Såkabäcken |
Perhonjoki-Kälviänjoki |
Kadmium (Cd) |
0,11 µg/l |
maankuivatus happamilla sulfaattimailla |
