-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
4.2 Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet
Suojelualuerekisteriin on valittu luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (2009/147/EC) mukaisista Natura 2000 -alueista vedestä suoraan riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelun kannalta keskeisimmät (kuva 4.2). Vedestä riippuvaisia luontotyyppejä ja lajeja on myös monilla muilla Natura-alueilla ja luontotyyppien ja lajien suojelutasoa tarkasteltaessa otetaan huomioon myös luontotyyppien ja lajien tila Natura 2000 -alueiden ulkopuolella. Siksi vesienhoidon ja luontodirektiivin tavoitteiden yhteensovittaminen on tarpeen laajemminkin kuin vain suojelualuerekisteriin valittuja alueita koskien.
Ensimmäisellä vesienhoitokaudella määriteltiin kriteerit, joiden perusteella valittiin suojelualuerekisteriin nimetyt Natura 2000 -alueet (Leikola ym. 2006). Toisella vesienhoitokaudella suojelualuerekisterin täydennyksessä valintakriteerit säilyivät muilta osin ennallaan, mutta lintudirektiivin lajeista valintaperusteiden listaan lisättiin säännöllisesti esiintyviä muuttavia lajeaja kuten lapasorsa, harmaahaikara, punasotka, selkälokki ja keltavästäräkki. Lisäksi tarkastelussa otettiin selkeämmin huomioon pohjaveden määrällisen ja laadullisen tilan säilyttämisen merkitys alueen luontotyyppien ja lajien turvaamisen kannalta.
Suojelualuerekisterin täydentäminen tuli ajankohtaiseksi, koska Natura-verkostoa on täydennetty suojelualuerekisterin perustamisen jälkeen. Kolmannella vesienhoitokaudella vuonna 2018 valmistuneen Natura-tietokannan päivitystyön ansiosta myös rekisterissä olevien suojelualueiden tiedot voitiin päivittää ja tarkentaa uuden tiedon valossa. Yksityiskohtaisempia tietoja Natura-alueista löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta: http://www.ymparisto.fi/natura.
Valinta suojelualuerekisteriin ei tuo näille alueille uusia juridisia lisäsuojeluvelvoitteita. Natura-alueen nimeäminen erityiseksi alueeksi korostaa kuitenkin alueen merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoidon suunnittelussa ja lupaprosesseissa. Luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitteet on myös otettava erityisesti huomioon ympäristötavoitteiden asettamisessa. Erityisiin alueisiin liittyy myös toiminnallisen seurannan velvoite, mikäli vesienhoitolain mukaiset ympäristötavoitteet eivät toteudu.
Kuva 4.2. Suojelurekisteriin valitut Natura 2000 -alueet ja EU-uimarannat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelma-alueella.