13.1.1 Närpiönjoen yhteistyöelin, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Närpiönjoen yhteistyöelimessä on mukana Närpiön kaupunki, Kurikan kaupunki, Kaskisten kaupunki, MetsäBoard Oyj ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Närpiönjoki-yhteistyön yleistavoitteena on ympäristönsuojelun sekä elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun yhteistyön edistäminen vesistöalueella ja paikallisten ympäristötavoitteiden asettaminen tähtäimenä elävä ja monimuotoinen jokilaakso. Yhteistyöelin aloitti toimintansa vuonna 1999. Vuonna 2010 uusittiin yhteistoiminnan tavoitteita, jolloin myös Kaskisten kaupunki otettiin mukaan yhteistyöhön. Samalla huomioitiin toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset: Jurvan kunnan sijaan Kurikan kaupunki, Oy Metsä-Botnia Ab:n sijaan Oy M-real Ab ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sijaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Tämän jälkeen Oy M-Real Ab on vaihtanut nimensä Metsä Board Oyj:ksi. Yhteistoiminnan tavoitteita on esitetty Närpiönjoki-julistuksessa vuodelta 2010:

• Kehittää Närpiönjoen edellytyksiä virkistys- ja asuinalueena

• Lisätä jokeen liittyvää tietämystä ja yleistä ympäristötietoisuutta, sekä toteuttaa hankkeita

• Toteuttaa Närpiönjoen toimenpideohjelmaa, vähentää kuormitusta ja parantaa vedenlaatua

• Parantaa kalojen nousumahdollisuuksia ja toteuttaa kunnostustoimenpiteitä

• Osallistua tulvadirektiivin toteuttamiseen ja estää asutuksen tulvavahingot

Närpiönjoen suunnittelualueella on toteutettu erilaisia hankkeita ja selvityksiä. Närpiönjoen rantapelloille on laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, kartoitettu joen ja valuma-alueen happamuutta, laadittu joen kehittämissuunnitelma ja esitteitä, kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä, kartoitettu kasvillisuutta sekä tiedotettu vieraslajien torjunnasta. Närpiönjoen keskiosa on yksi hotspot-alueista Pohjanmaan Ravinneratas-hankkeessa, jota Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi vuosina 2018–2021. Hankkeen päätavoitteina on tehostaa ravinnevirtojen hyödyntämistä, vähentää vesistökuormitusta ja parantaa hankealueen vesistöjen tilaa. Ensimmäinen tehtävä oli tunnistaa hotspot-alueita joille sitten laaditaan mallisuunnitelmia. Hotspot-alueiden tunnistamisessa hyödynnettiin esim. peltojen fosforilukua, happamien sulfaattimaiden esiintymistä ja metsätalouden kuormitusta. Hömossadiket, Sulvanjoki ja Vöyrinjoki ovat lisää esimerkkejä hotspot-alueista. 

Lisäksi on olemassa kuntien ympäristönsuojelumääräykset. Näiden määräyksien avulla ennaltaehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin uudet ympäristönsuojelumääräykset hyväksyttiin vuonna 2014. Kurikan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset hyväksyttiin vuonna 2016.