17.2.9 Vedenotto

Aluehallintoviraston vesilain nojalla myöntämässä vedenottoluvassa määritellään vesimäärä, joka vedenottamolta saadaan ottaa vaarantamatta pohjavesialueen määrällistä tilaa sekä ilman haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin. Luvanvaraisten pohjavedenottamoiden vedenottomääriä ja vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkkailuohjelmien mukaisesti. Joskus tarkkailuun liittyy myös pohjaveden laadun seurantaa pohjavesialueella. Pohjavedenottamolla tulisi aina tarkkailla käytetyn raakaveden määrän lisäksi myös sen laatua tunnistettuihin riskitekijöihin sopivalla analyysivalikoimalla.

Terveydensuojeluviranomainen valvoo vesilaitosten toimittamaa talousvettä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) mukaisesti. Valvontatutkimukset koskevat mm. kaikkia sellaisia vesilaitoksia, jotka toimittavat vettä vähintään 10 m³/d tai vähintään 50 henkilön tarpeeseen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen vahvistaa vesilaitoksen esittämän valvontatutkimusohjelman. Vedenhankinnan koko tuotantoketjun turvallisuutta pyritään lisäämään pakollisella talousveden turvallisuussuunnitelmalla (Water Safety Plan). Ohjelman tarkoituksena on tunnistaa koko vedentuotannon toimintaympäristöön sekä vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja hallita riskejä talousveden laadun turvaamiseksi (STM 2020). Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo myös tätä pienempien talousvettä toimittavien laitosten talousveden laatua pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) mukaisesti.

Vesilaki mahdollistaa aluehallintoviraston vahvistamien vedenottamokohtaisten suoja-alueiden perustamisen vedenottamoiden ympärille. Suoja-alueet määrätään terveydellisistä syistä tai pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi. Suoja-alueet on jaettu lähi- ja kaukosuojavyöhykkeisiin pohjaveden virtauksen ja arvioidun virtausajan mukaan. Viime vuosina uusia suoja-alueita ei ole juurikaan haettu, mutta suoja-aluemenettely on edelleen käytettävissä pohjaveden suojelukeinona. Pohjalaismaakuntien alueella suoja-alueita on perustettu 31 vedenottamolle. Valtaosa suoja-alueista on perustettu jo 1980- ja 1990-luvuilla.

Kuntakohtaisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia pidetään ajan tasalla. Suunnitelmissa esitetään kunnan vedenhankinta, määritellään alueet, joilla tullaan rakentamaan keskitetty vesihuolto ja alueet, joilla käsittely on kiinteistönomistajan vastuulla. Suunnitelmien tulee sisältää tiedot paikallisista olosuhteista, uhkatekijöistä sekä niiden edellyttämistä erityisvalvonnan tarpeista. 

Määrällisen tilan riskialueiksi ELY-keskuksen alueella on määritetty kolmatta vesienhoitokautta varten neljä pohjavesialuetta. Näistä ainoastaan Vaasan Sepänkylä-Kappelinmäen pohjavesialueen määrällinen tila on arvioitu huonoksi. Toimenpiteet liiallisen pohjaveden oton vähentämiseksi ja vedenoton saattamiseksi kestävälle pohjalle on jo käynnistetty. Kokkolan Patamäellä vedenoton hajauttamista toiselle harjujaksolle on myös suunniteltu, jotta pohjavedenottoa Patamäeltä voidaan vähentää. Kokkolan Rahkosenharjun pohjavesialueella esitetään kestävän vedenhankinnan toimenpidettä, jotta vedenoton ja ojitusten vaikutukset pohjavedenpinnan alentumiseen voidaan arvioida. Alueelle esitetään automaattista pohjaveden pinnankorkeuden seurantaa. Uudenkaarlepyyn Marken-Åvistin pohjavesialueilla pohjaveden määrällinen tila on vaarantunut ojitusten vuoksi, joten toimenpiteet kohdistetaan pelkästään ojituksien haittojen ehkäisyyn.