Kirjallisuutta
Alakarhu S. ja Takala J. 2005. Lapuanjoen yläosan kehittäminen. Länsi-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 387.
Aroviita, J., Mitikka, S. ja Vienonen, S. (toim.) 2019: Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019. http://hdl.handle.net/10138/306745
Autio O. ja Raitalampi E. 2018. Blomträsketin lintuveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma, FRESHABIT Life IP
Burman S.-M., Saarenpää E., Keto K., Könönen O., Yli-Mannila S. 2020. Ehdotus Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 2022–2027. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ekholm M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 126. Helsinki.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2018). Ehdotus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan tulvariskialueiksi (Muistio).https://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvariskien_alustava_arviointi_vesisto_ja_meritulvat?f=EtelaPohjanmaan_ELYkeskus
Haldin L., Teppo A. & Raitalampi E. 2016. Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma 2016–2021. Eteläpohjanmaan ELY-keskus
Haukilehto K., Latvala E., Rautio L. M. ja Saarniaho S. (toim.) 2011. Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011.
Hynynen J., Veijola H. ja Sundell P. 1993. Nurmonjoen keski- ja alaosan hajakuormitus- ja virkistyskäyttöselvitys. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri, Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 535
Järvinen, C. 2004. Maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Härkmeri, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 104/2004
Kalliolinna M. ja Aaltonen E-K 2003. Nurmonjoen keski- ja alaosan kuormitusselvitys 2001 ja kuormituksen vähentämissuunnitelma. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry., Pietarsaari.
Kangas, A. (toim.) 2018. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja 19/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4807-1.
Koivisto A-M 2012. Maatalousalueiden kosteikkojen, luonnon monimuotoisuuden ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma: Kauhava. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 18/2012.
Koivisto A-M ja Kullas J. 2011. Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma: Kuortane. Etelä-Pohjan-maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2011.)
Korpinen, S. Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T. & Ekebom, J. (toim.) 2018. Suomen meriympäristön tila 2018. SYKEn julkaisuja 4. Suomen ympäristökeskus. 248 s. http://hdl.han-dle.net/10138/274086.
Kujanpää M. 2002. Lapuanjoen vesistötöiden historiaa ja nykyisyyttä. 6 s.
Känsälä & Björkgård 2002: Helhetsplan för Kronoby å, Västra Finlands Miljöcentral 2002. Regionala miljöpublikationer 254, 76 s och kartor. Vasa 2002.
Laamanen, M., Suomela, J., Korpinen, S., Lahtinen, T., Ekebom, J., Paavilainen, P., Klemola, V. (toim): Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2022–2027.
Lankinen J, Saarniaho S & Rautio LM. 2011. Tulvariskien alustava arviointi Kruunupyynjoella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 30.3.2011.
Leikola, N., Kokko, A., From, S., Niininen, I. ja Hokka V. 2006: Natura 2000-alueiden valinta vesienhoidon järjestämisen suojelualueiden rekisteriin – Esitys pinta- ja pohjavedestä suoraan riippuvaisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeimmistä Natura 200-alueista.
Lipkin, T. ja Setälä, J. 1989 Lapväärtinjoen suojelu- ja kehittämissuunnitelma. Vesi- ja ympäristöhallituksen
monistesarja
Maanselkä S. ja Jutila H, 2019. Pohjanmaan JÄSSI-jätevesihanke: toiminta vuosina 2019–2020 ja yhteenveto vuosilta 2012–2019. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 16
Nuotio E. 2008. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2008.
Nyman & al, 2004. Teuvanjoen yläosa: kehittämissuunnitelma ja luonnontaloudelliset selvitykset. Alueelliset ympäristöjulkaisut. Länsi-Suomen ympäristökeskus nro 348.
Orrenmaa A. 2004. Kyrönjoen tulvasota. Alueelliset ympäristöjulkaisut 338, Länsi-Suomen ympäristökeskus.
Paalijärvi M., Polso A. & Rautio L. 2001. Isojoen-Lapväärtinjoen vesistöalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus.
Palko J. 1988. Arvio Särssjöbäckenin kuivatuksen vaikutuksesta Kruunupyynjoen happamuuteen. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri.
Parjanne A., Rytkönen A.-M. ja Veijalainen N. 2020: Ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelun_materiaalia (viitattu 10.6.2020)
Pirkanmaan ELY-keskus, Maaperä kuntoon -ohjelma https://maaperakuntoon.fi/fi-FI/Maapera_kuntoon/JASKA_ja_ESKO, viitattu 18.6.2020
Rautio L. M. ja Aaltonen E-K (toim.) 2006. Kuortaneenjärvi. Lapuanjoen helmi. Länsi-Suomen ympäristökeskus, erillisjulkaisu, Vaasa.
Rautio 2011; Lankinen ym. 2011; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 2018) Tulvakartoitukset päivittyvät Tulvakeskuksen tulvakarttapalveluun.
Riihimäki, J. 2013: CATERMASS, final report Covering the project activities from 01/01/2010 to 31/12/2012 [viitattu 23.11.2015]: http://www.syke.fi/download/noname/%7BF9E60EAA-E00C-4236-ABA9-BD60F2B44CA5%7D/59249
Saarenpää E., Keto K., Könönen O., Ojamaa M., Haukilehto K., Yli-Mannila S., Burman S-M & Saarniaho-Uitto S. 2020. Ehdotus Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 2022–2027. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Saarniaho & Rautio 2011: Tulvariskien alustava arviointi Ähtävänjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. 30.3.2011.
Santala V. & Ahonen I. 2011. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kartoitus Lapuanjoen valuma-alueella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, 13.9.2011.
Seppä H. ja Tikkanen M. 2006. Ähtärinjärven vanha lasku-uoma. Geologi (58): 89–94.
Siimes, K., Vähä, E., Junttila, V., Lehtonen, K. & Mannio, J. (toim.) 2019. Haitalliset aineet Suomen vesissä: tilanne ja seurannan suuntaviivat. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019. http://hdl.handle.net/10138/301460.
Sivil M 2006. Nurmonjoen latvajärvien veden laatu ja kalasto vuonna 2005. Länsi-Suomen ympäristökeskus 3.4.2006.
Sivil, M 2014: Järviseudun kalastusalueen kalatalousmaksuvarojen käytön suunnitteluun liittyvät selvitykset vuosina 2011–2013. Moniste 98 s ja liitteet. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2014.
Sosiaali- ja terveysministeriö https://stm.fi/talousveden-toimenpideohjelma, viitattu 17.6.2020.
Sutela T., Vuori K-M, Louhi P., Hovila K., Jokela S., Karjalainen S. M., Keinänen M., Rask M., Teppo A., Urho L., Vehanen T., Vuorinen P. J. ja Österlund P. 2012. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. Suomen ympäristö 14.
Syvänen K ja Leiviskä P 2007. Lapuanjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja. 5/2007
Teppo A., Tolonen M., Korsu K., Sivil M., Koivurinta M., Marjomäki T., Koivisto A-M, Latvala J. ja Rautio L. M. 2006: Kyrönjoen yläosan vesistötöiden vaikutus ja Kyrönjoen tila vuosina 1975–2003. Suomen ympäristö 18/2006.
Toivonen J. 2013. Effects of anthropogenic and natural hydrological changes on the behavior of the acidic metal discharge from acid sulfate soils in a river- and lake system in western Finland. Academic dissertation. Åbo Akademi, Turku. 56 s.
Tolonen, K. 1984. The final report of the research ”The effects of fuel peat digging on inland waters according to sediment studies” (in Finnish). – Stenciled report.
Tolonen M. 2012. Kyrönjoen vesistötyöt. Velvoitetarkkailu vuonna 2011. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Raportteja 44.
Veijalainen N., Jakkila J., Nurmi T., Vehviläinen B., Marttunen M., Aaltonen J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja sopeutuminen, WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 16/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38789
Veijalainen N., Rytkönen A.-M. ja Parjanne A. 2020. Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen vesienhoitotyössä, 9.3.2020. https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas Poikkileikkaavat teemat -> Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen vesienhoitotyössä. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027. (pdf)
Veijalainen N., Rytkönen A.-M. ja Parjanne A. 2020: Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen vesienhoitotyössä. https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas > Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen vesienhoitotyössä. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (viitattu 10.6.2020)
Vesala, I. 2013: Kihniänjoen kunnostussuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Vesilaitosyhdistys VVY. 2019. Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla. https://www.vvy.fi/site/assets/files/2938/vuoden_2018_kuivuuden_vaikutukset_vesihuoltolaitoksill a_raportti.pdf
Vienonen S., Rintala J., Orvomaa M., Santala E. & Maunula M. 2012. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa. Suomen ympäristö 24/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38739
Wistbacka & Snickars 2000. De kustnära småvattendragens status som fisklekplatser i Österbotten 1997–1998. Österbottens arbetskrafts- och näringscentral, fiskerienheten. Jord- och skogsbruksministeriet 2000
Yli-Mannila S., Latvala E., Saarniaho S., Rautio L. M. & Mäensivu M. 2011. Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 30.3.2011.
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus: Vesienhoidon suunnitteluoppaat, toimialakohtaiset ohjeet:
Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Metsätalous. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Turvetuotanto. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Kalankasvatus. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 (pdf)
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus: Vesienhoidon suunnitteluoppaat, Vesimuodostumien tilan arviointi:
Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pohjavesissä. Vesienhoidon suunnittelu vuosille 2022–2027
Ohje pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan arviointiin. Vesienhoidon suunnittelu vuosille 2022–2027
www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas
Ympäristöministeriö. 2020. Maa-ainesten ottaminen – opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24. Ympäristöministeriö, Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162506
Ähtärin kaupunki 2014. Säännöstelyn historiaa. http://www.ahtari.fi/kaupunki/templates/ahtari/images/ahtarinjarvi/saannostely.pdf
Österholm P. & Åström M.sorry 336 2004. Quantification of current and future leaching of sulfur and metals from Boreal acid sulfate soils, western Finland. Australian Journal of Soil Research 42 (6).
