11.1.1 Lapuanjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Lapuanjoen vesistöalueen neuvottelukunta perustettiin 2.9.1999. Neuvottelukunnan tarkoituksena on vesien tilan parantaminen edistämällä vesiensuojelua ja toimiminen ympäristöön liittyvän tiedon välittäjänä Lapuanjoen vesistöalueen asukkaille. Tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset vetovoimaisen vesistön virkistyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle kokoamalla alueen voimavaroja. Lapuanjoen neuvottelukunta on tukenut haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaa maakunnallista koulutusta ja aktivoinut ihmisiä osallistumaan siihen. Jätevesien suunnittelu- ja neuvontahankkeita on toteutettu kaikissa Lapuanjoen valuma-alueen kunnissa.

Kuortaneenjärven tilan parantamiseksi on toteutettu kolme ympäristöhanketta vuosina 2001–2006. Kuortaneenjärvi-hankkeiden jälkeen laadittiin yhteenveto hankkeiden saavutuksista sekä suosituksia jatkotoimenpiteiksi (Rautio & Aaltonen 2006). Myös Kuorasjärvellä on toteutettu laaja vesiensuojeluhanke vuonna 2005–2008 ja laadittu vesiensuojelusuositukset. Vuonna 2020 suunnitelmissa on aloittaa Kuorasjärven säännöstelyn kehittämishanke. Vuosina 2022–2027 on tarkoitus myös rakentaa kalatie Poutun padon yhteyteen Lapualla kalankulun turvaamiseksi. Järvikunnostuksia tai kunnostussuunnitelmia on tehty lisäksi mm. Tiisijärvelle, Menkijärvelle, Ponnenjärvelle, Kuhajärvelle ja Kauhavan Pääjärvelle. Metsäalueiden vesiensuojeluhankkeita on Lapuanjoen valuma-alueella toteutettu useassa kohteessa. Lapuanjoen yläosan kehittämismahdollisuuksia on selvitetty Lapuanjoen yläosan kehittämishankkeessa (2005–2008), jossa laadittiin lisäksi julkaisu toimenpide-ehdotuksineen (Ala-Karhu ja Takala 2005). Lapuanjoen ekologisen tilan parantamismahdollisuuksia on puolestaan selvitetty EAKR-hankkeissa Lapuanjoen pääuomassa Kuortaneenjärven alapuolisilla osuuksilla sekä Kauhavanjoen valuma-alueella. Hankkeet ajoittuivat vuosille 2011–2014. Menkijärvellä ja Kauhavan Pääjärvellä ovat olleet käynnissä järvikunnostushankkeet vuodesta 2019 alkaen. Alavuden Alavudenjärvellä on tehty järvikunnostusta vuosina 2018–2020. Alavudenjärvellä tehtiin hoitokalastusta, vesikasvien niittoa ja ruoppausta. Myös Alavudella sijaitsevalla Housunjärvellä aloitettiin kunnostus vuonna 2018 ja Pieni-Kaksipuoloisella vuonna 2019. Alavuden Vetämäjärvellä ja Kuortaneen Porraslammella tehtiin kunnostusta vuodesta 2020 alkaen vesikasveja ja turvelauttoja poistamalla. Vetämäjärven kunnostuksen on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2022. Myös Lapuan Hirvijärvellä tehtiin kuormituskartoitus ja kunnostussuunnitelma järvelle vuonna 2020.

Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia on tehty Lapuanjoen valuma-alueella Kauhajärven ympärille, Lapuanjoen pääuoman ala- ja keskiosalle, Alavudenjärven alueelle, Kuortaneenjärven alueelle, Nurmonjoen alueelle sekä muutamalle erilliselle kohteelle Kauhavan Alahärmän ja Ylihärmän alueella. Maatalouden kosteikkojen yleissuunnitelmat on Lapuanjoen vesistöalueella laadittu Kuortaneen maatalousvaltaisille alueille (painotus Kuortaneenjärven lähialueissa ja Lapuanjokilaaksossa) ja Kauhavan Alahärmän ja Ylihärmän alueelle (Tuomisillan ja Voltin välinen alue sekä tästä länteen sijaitsevat maatalousalueet sekä Kauhavan alajoki) (Koivisto & Kullas 2011, Koivisto 2012). Lapuanjokea koskevat myös eri kalatalousalueiden (Nykarleby fiskeområdet, Lapuanjoen kalastusalue ja Alavuden, Töysän ja Kuortaneen kalastusalue) käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Lapuanjoen valuma-aluetta koskevia vesiensuojelusuosituksia on esitelty edellä mainittujen hankkeiden julkaisujen lisäksi esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan vesienhoito-ohjelmassa (Nuotio 2008).