12.1.1 Kyrönjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Kyrönjoen neuvottelukunta, joka koostuu kuntien ja maakunnallisten liittojen sekä ympäristöasioita käsittelevien viranomaisten ja järjestöjen edustajista, perustettiin vuonna 1995. Neuvottelukunnan yleistavoitteena on ympäristönsuojelun sekä elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun yhteistyön edistäminen Kyrönjoen vesistöalueella ja paikallisten ympäristötavoitteiden asettaminen tähtäimenä elävä ja monimuotoinen jokilaakso. Neuvottelukunnan tavoitteiksi on laajapohjaisen keskustelun jälkeen valittu seuraavat seikat:

  • veden laadun parantaminen (happamuushaittojen ja rehevöitymisen vähentäminen)

  • elävä jokilaakso (elinkeinotoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittaminen)

  • kala- ja luonnontalouden sekä virkistyskäyttöarvojen parantaminen

  • luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

  • Kyrönjoen vesistöjärjestelyn loppuunsaattaminen, tekojärvien kehittäminen

  • vesistöjen kunnostus.

Neuvottelukunta on edistänyt tavoitteiden saavuttamista tukemalla Kyrönjoki-rahaston kautta hankkeita, joiden päämääränä on parantaa joen tilaa. Kyrönjoen neuvottelukunnan aloitteesta mm. Kyrönjoen keskeisille pengertämättömille rantapelloille on laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat. Pengerretyille alueilla suojavyöhykkeiden suunnittelua ei ole pidetty tarpeellisena, sillä näillä alueilla ranta viettää joesta poispäin. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat on laadittu seuraaville alueille:

  • Kyrönjoen alaosa (Isokyrö-Mustasaari)

  • Lehmäjoki

  • Ylistaro

  • Nurmo-Ylistaro

  • Seinäjoki-Peräseinäjoki

  • Ilmajoki- Kurikka

  • Jalasjoki-Mustajoki-Ilvesjoki

  • Hyypänjoki

  • Kauhajoki (Havuskylä-Aronkylä)

Lisäksi Kyrönjokirahasto on avustanut useita vesistöjen kunnostushankkeita. Toisella vesienhoitokaudella Kyrönjoen valuma-alueella on toteutettu muun muassa Kurjenjärven, Valkiajärven ja Juupajärven kunnostukset. Kyrkösjärven rakentamisen takia vähävetiseksi jääneen Seinäjoen koskikunnostuksia on aloitettu ja niitä jatketaan vielä kauden lopulla. Hyypänjoen vesimuodostumaan kuuluvan Sahakosken kalatie on tarkoitus rakentaa toisen kauden lopulla. Kosteikkoja on suunniteltu Seinäjärvelle ja Ikkeläjärvelle. Tulvavesien pidättämismahdollisuutta Kyrönjoen valuma-alueelle on selvitetty. Liikapuron tekojärven säännöstelyyn on saatu uusi vesilupa, jonka mukaan vedenpintaa ei tarvitse laskea kevättalvisin yhtä paljon kuin ennen.