13.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Närpiönjoen vesistöalueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta oli vuosina 2012–2019 noin 1,3 % ja typpikuormituksesta noin 4,0 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Närpiönjoen vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 4,7 % ja kokonaistyppikuormituksesta 1,9 %. 

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolaitokset on siirretty pois Närpiönjoen alueelta ja siksi ei esitetä yhdyskuntien jätevesipuhdistamoiden toimenpiteitä. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Närpiönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 13.4.1a. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Närpiönjoelle esitetyt haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 635 viemäriverkoston ulkopuolella olevaa kiinteistölle

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 270 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 13.4.1a. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Närpiönjoen suunnittelualueella.

Toimenpide

Yksikkö

Määrä

Investointi-kustannukset

yhteensä

Käyttö-kustannukset

yhteensä

Vuosi-kustannus

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen

Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)

635

4 976 000 €

-

302 000 €

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito

Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)

270

-

177 000 €

177 000 €

 

Maatalous

Närpiönjoen vesistöalueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Närpiönjoen vesistöalueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta onkin jopa noin 68 % ja typpikuormituksesta noin 59 %. 

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Närpiönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 13.4.1b. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Närpiönjoelle esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 400 ha

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 4400 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027.Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 2100 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan neljää uutta erottelulaitteistoa.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 41 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 3800 hehtaarille vuosittain.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 2 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 48 ha kosteikkoja. 

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 500 hehtaarilla.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 80 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 150 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 4100 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Talviaikainen kasvipeitteisyys: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 14 400 ha

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä noin 200 hehtaarille vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 50 ha.

Taulukko 13.4.1b. Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Närpiönjoen suunnittelualueella.

Toimenpide

Määrä

Yksikkö

Investointi-kustannukset

yhteensä

Käyttö-kustannukset

yhteensä

Vuosi-kustannus

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet

400

ha/v

-

144 000 €

144 000 €

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto

4 400

ha/v

-

704 000 €

704 000 €

Kerääjäkasvit

2 100

ha/v

-

210 000 €

210 000 €

Lannan prosessoinnin investoinnit

4

laitteisto tai laitos, lkm./kausi

200 000 €

-

17 000 €

Lannan prosessointi

41 000

kuutiota/v

-

82 000 €

82 000 €

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät

3 800

ha/v

-

133 000 €

133 000 €

Maatalouden kosteikot

48

ha/kausi

696 000 €

22 000 €

83 000 €

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit

500

ha/v

-

75 000 €

75 000 €

Luonnonmukainen peruskuivatus

2

hankkeiden lkm./kausi

75 000 €

-

7 000 €

Maatalouden suojavyöhykkeet

80

ha/v

-

28 000 €

28 000 €

Maatalouden tilakohtainen neuvonta

150

hlö/vuosi

-

80 000 €

80 000 €

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)

4 100

ha/kausi

1 230 000 €

-

201 000 €

Talviaikainen kasvipeite

14 400

ha/v

-

720 000 €

720 000 €

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen

200

ha/v

-

7 000 €

7 000 €

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla

50

ha/v

-

3 000 €

3 000 €

 

Turkistuotanto

Suomessa oli vuonna 2019 arviolta 850 turkistilaa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Näistä valtaosa sijaitsee rannikon läheisillä valuma-alueilla. Turkistilojen tuotantotietoja ei ole pystytty arvioimaan alueellisesti tarvittavalla tarkkuudella minkä takia elinkeinoa ja sen toimenpidetarvetta käsitellään kokonaisuutena Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1. Ainoastaan tilojen määrä on pystytty arvioimaan suunnittelualuetasolla.

Turkistuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvontaa noin 14 tilalle vuosittain. Ehdotetaan että alueen kaikki tilat osallistuvat neuvontaan kolme kertaa vuosina 2022–2027. Toimenpiteen vuosikustannuksen arvioidaan olevan noin 6 000 €.

Muut turkistuotannon toimenpiteet on esitetty Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1.

 

Maaperän happamuus 

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat Närpiönjoen valuma-alueen alajuoksuun. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Närpiönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 13.4.1c. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Närpiönjoelle suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 3600 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 13 600 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla. 

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 7000 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 2000 ha vuosittain.

Taulukko 13.4.1c. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Närpiönjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide

Määrä

Yksikkö

Investointi-kustannukset
yhteensä

Käyttö-kustannukset yhteensä

Vuosi-kustannus

Happamien sulfaattimaiden nurmet

3 600

ha/v

-

234 000 €

234 000 €

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa

13 600

ha

-

2 040 000 €

2 040 000 €

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa

7 000

ha/v

16 799 000 €

1 400 000 €

1 400 000 €

Sulfaattimaiden riskikartoitus

2 000

ha/v

-

50 000 €

50 000 €

 

Metsätalous 

Närpiönjoen vesistöalueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 25 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 34 %. 

Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät. Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Närpiönjoen vesistöalueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Närpiönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 13.4.1d. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Närpiönjoelle suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Närpiönjoen suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä noin 1320 hehtaaria.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 42 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000 -verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi vuosittain noin 263 ha ja yhteensä noin 12 kappaletta vesiensuojelurakennetta.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Närpiönjoen alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 15 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 13.4.1d. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet Närpiönjoen suunnittelualueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide

Määrä

Yksikkö

Investointi-kustannukset

yhteensä

Käyttö-kustannukset

yhteensä

Vuosi-kustannus

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa

1 320

ha/kausi

99 000 €

6 600 €

15 000 €

Uudistushakkuiden suojakaistat

42

ha/kausi

180 000 €

2 000 €

18 000 €

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen

263

ha/v

-

2 000 €

2 000 €

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen

12

kpl vesiensuojelu-rakenne/kausi

22 000 €

-

2 000 €

Metsätalouden koulutus ja neuvonta

15

hlö/v

-

3 000 €

3 000 €

 

Turvetuotanto

Närpiönjoen vesistöalueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 0,5 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 0,3 %. Närpiönjoen valuma-alueella on muutama turvetuotantoalue. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Närpiönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 13.4.1e. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Närpiönjoelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turvetuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 52 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 87 ha. Nykyisin pintavalutuskenttiä on Närpiönjoella käytössä noin 139 hehtaarin alueella ja vuoden 2027 loppuun mennessä pintavalutus kattaa saman määrän eli arviolta 139 hehtaaria. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 242 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 383 ha

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, joissa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 383 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.

Taulukko 13.4.1e. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Närpiönjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide

Määrä

Yksikkö

Investointi-kustannukset

yhteensä

Käyttö-kustannukset

yhteensä

Vuosi-kustannus

Kasvillisuuskenttä/kosteikko ei pumppausta

24

ha tuotantoaluetta

-

1 000 €

1 000 €

Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla

220

ha tuotantoaluetta

-

11 000 €

11 000 €

Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla

52

ha tuotantoaluetta

-

3 000 €

3 000 €

Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla

87

ha tuotantoaluetta

-

4 000 €

4 000 €

Vesiensuojelun perusrakenteet

383

ha tuotantoaluetta

-

40 000 €

40 000 €

Virtaaman säätö

383

ha tuotantoaluetta

-

3 000 €

3 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset 

Vesienhoidon suunnittelun mukaisen vesistöjen kunnostamisen keskeisenä päämääränä on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan myös mm. vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien, kalakantojen ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Vesien tilan pysyvien tulosten saavuttamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että itse vesistössä. Vesistöjen kunnostukset edellyttävät yleensä vesilain mukaista lupaa. Usein rehevien järvien ja lahtien kunnostuksessa on myös kysymys ns. sisäisen kuormituksen vähentämisestä. Tällöin hyvän tilan saavuttaminen edellyttää sekä ulkoisen että sisäisen kuormituksen vähentämistä.

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Närpiönjoelle esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 13.4.1f. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Närpiönjoen yläosalle ehdotetaan elinympäristökunnostuksen selvitys, suunnittelu ja toteutus kaudelle 2022–2027. Kunnostettavan alueen pinta-ala arvioidaan olevan noin 3 ha. Siihen liittyy myös kalanistutuksia.

Pienten virtavesien elinympäristökunnostus

Pienten virtavesien elinympäristökunnostusta ehdotetaan alueen puroille, joilla on kunnostustarve.

Kalankulun helpottaminen

Kaudelle 2022–2027 ehdotetaan Närpiönjoen yläosan Riihikosken ja Peltokosken alueelle kalatien selvitys, suunnitelma ja toteutus. Myös Västerfjärdenin säännöstelyluukuissa olevan kalatien parantaminen ehdotetaan vuosille 2022–2027. Uusimisen suunnittelu alkoi jo vuonna 2020.

Säännöstelyn kehittäminen

Kivi- ja Levalammen säännöstelykäytännön kehittämisen hankkeelle myönnettiin lupaa vuonna 2020 ja toteutus alkoi samana vuonna. Hankkeelle kuuluu myös veden palauttamista luonnollisiin uomiin, mikä vaikuttaa myös Säläisjärveen. Arvioidaan, että järven tila paranee toimenpiteen avulla. Västerfjärdenin raakavesialtaalle ehdotetaan säännöstelykäytännön kehittäminen -toimenpidettä kaudelle 2022–2027. Alueelle suunnitellaan myös kalatien uusiminen.

Taulukko 13.4.1f. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Närpiönjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide

Määrä

Yksikkö

Investointi-kustannukset
 yhteensä

Käyttö-kustannukset yhteensä

Vuosi-kustannus

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus <1 m)

2

Rakenteiden lkm.

56 000 €

-

4 000 €

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)

1

Rakenteiden lkm.

63 000 €

-

4 000 €

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km)

1

vesimuodostumien lkm.

76 000 €

1 000 €

7 000 €

Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)

1

vesimuodostumien lkm.

30 000 €

1 000 €

3 000 €

Säännöstelykäytännön kehittäminen

3

vesimuodostumien lkm.

1 420 000 €

-

100 000 €

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.