14.1.1 Isojoen-Teuvanjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Isojoen-Teuvanjoen jokineuvottelukunta, joka koostuu kuntien ja maakunnallisten liittojen sekä ympäristöasioita käsittelevien viranomaisten ja järjestöjen edustajista, perustettiin vuonna 2004. Neuvottelukunnan yleistavoitteena on tehostaa koko valuma-aluetta koskevaa yhteistyötä ja tiedonvälitystä. Neuvottelukunta edistää vesistön eri käyttömuotoja, vesienhoitoa, sekä vuorovaikutusta ympäristönsuojelun ja maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinoelämän välillä. Neuvottelukunnan tavoitteena on myös luoda edellytyksiä vetovoimaisen vesistön virkistyskäytön, kalastuksen ja matkailun kehittymiselle. Neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat sekä pinta- että pohjavedet. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu:

• Kartoittaa ja tuoda esille Isojoen-Teuvanjoen vesistöön ja muuhun ympäristöön kohdistuvia tarpeita, tavoitteita ja mahdollisuuksia

• Käynnistää, ohjata ja seurata vesistöön liittyviä hankkeita ja toimia keskustelufoorumina ja aloitteen tekijänä

• Tiedottaa vesistöalueen asioista ja toimia vesipuitedirektiivin mukaisena yhteistyöelimenä

• Edistää ympäristöön tukeutuvia elinkeinoja ja vaalia kulttuurimaisemaa

• Innostaa alueen asukkaita yhteistyöhön

Suojavyöhykkeiden ja maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia on laadittu Isojoen-Teuvanjoen toimenpideohjelma-alueen valuma-alueille laajasti vuosina 2001–2004 (Paalijärvi, Polso & Rautio, 2001 ja Järvinen 2004). Teuvanjoen yläosalle on vuonna 2004 valmistunut laaja kehittämissuunnitelma (Nyman ym. 2004). Kehittämissuunnitelman yhtenä osana on suojavyöhykesuunnitelma Teuvanjoelle. Isojoen-Teuvanjoen toimenpideohjelma-aluetta koskevat kalastusalueiden Kristiinankaupungin-Isojoen kalastusalueen ja Kyrönjoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka muuttavat kalastuslain uudistuksen myötä muotoaan. Tulevaisuudessa laaditaan kalatalousalueille kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Näissä painopiste on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävässä käytössä ja hoidossa.

Jätevesien suunnittelu- ja neuvontahankkeita on toteutettu JÄSSI-hankkeiden puitteessa ja Pohjanmaan Vesi- ja ympäristö ry:n toimesta, kaikissa toimenpideohjelma-alueen kunnissa (Maanselkä ja Jutila, 2019). FRESHABIT Life IP-hankkeessa laaditaan Lapväärtin-Isojoen alueelle seuraavat suunnitelmat, jotka valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä; a) kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelma-pilotti, b) valuma-aluesuunnitelma, jossa kuvataan Isojoen tilaa, haasteita sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia tilan parantamiseksi ja c) Lapväärtin-Isojoen Natura 2000-alueille hoito- ja käyttösuunnitelma.

Erityisesti Lapväärtin-Isojoella on tehty ahkerasti työtä jokijatkumon edistämiseksi. Pääuoman vaellusesteitä on poistettu ja viimeinen merkittävä vaelluseste (Villamonpato) poistettiin ja kalatie valmistui 2018. Kalatien ja Villamon alueen kunnostustöiden valmistumista juhlittiin syyskuussa 2019. Myös sivu-uomiin on suunniteltu ja osittain toteutunut (esim. Iivarinkylän pato) kalan nousua hidastaviin patoihin kalan kulkua edistäviä ratkaisuja. Vuosi vuodelta isompi osuus Lapväärtin-Isojoesta avautuu kalojen vaellukselle ja yläjuoksun kutualueille. Lapväärtin-Isojoella tehdyt elinympäristökunnostukset ovat painottuneet viime aikoina yläjuoksulle ja latvapuroihin; mm. Lohiluomassa ja Metsäjoessa on kunnostettu taimenille soveliaita alueita. Haapajärven keskivedenkorkeuden nostamisesta on tehty suunnitelma. Hanke on vuonna 2020 saanut luvan Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastosta. Suomen Metsäkeskus on toteuttanut valuma-aluekunnostuksia metsätalousmailta huuhtoutumien vähentämiseksi mm. Heikkilänjoen latvoilla, Uuronluoman ja Kärkiluoman valuma-alueilla. Metsähallituksen soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa latva-alueiden hydrologiaa lähemmäs kohti aikaa ennen ojituksia, mm. Lauhavuoren alueella. Lapväärtin kosteikkojen Natura 2000 -alueeseen kuuluva Blomträsketin lintuvesikohde oli menettänyt umpeenkasvun seurauksena merkitystään lintujärville tyypillisen linnuston pesimäalueena. FRESHABIT-hankkeessa lähdettiin yhdessä paikallisten aktiivien kanssa laatimaan suunnitelmaa linnuston tilan parantamiseksi ja Natura 2000 -alueen suojeluperusteiden vahvistamiseksi. Paikalliset voimat lähtivät toteutukseen, osittain vesienhoidon toteuttamiseen tarkoitetulla erillisrahoituksella, heti suunnitelman valmistuttua. Toimenpiteiden toteutusta on sittemmin jatkettu HELMI-ohjelmassa.

Tyypillistä alueen kunnostuksille on laaja yhteistyö. Kunnostuksiin ovat osallistuneet kalastuskunnat ja osakaskunnat, kalastusalue (vuodesta 2020 alkaen Kalatalousalue), kunnat, kalatalousviranomainen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), Suomen Luonnonsuojeluliitto, Pohjanmaan piiri, Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus, LUKE (Luonnonvarakeskus) ja ympäristöviranomainen (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Aika monessa viime vuosina toteutuneissa hankkeissa FRESHABIT Life IP-hankkeella on ollut rooli joko koordinoivana tahona tai taustavaikuttajana. FRESHABIT-hankkeessa on myös aloitettu työ yhteisten tavoitteiden laatimiseen Lapväärtin-Isojoen VesiVision muodossa. Vuonna 2020 on pidetty kaksi työpajaa ja työ jatkuu vielä.