3.2.2 Pohjavedet
Pohjavesialueiden sekä kemiallista että määrällistä tilaa mahdollisesti heikentävät tekijät arvioitiin valtakunnallisen ohjeen mukaisesti syksyllä 2018 (Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pohjavesissä. Vesienhoidon suunnittelu vuosille 2022–2027, www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Riskinarvioinnin prosessi on esitetty kuvassa 3.2.2a. Toiselle vesienhoitokaudelle (2016–2021) tehdyt arvioinnit tarkistettiin.
Kuva 3.2.2a. Pohjavesialueiden riskinarvioinnin prosessikaavio.
Riskinarvioinnin tulokset tallennettiin Hertta-tietojärjestelmään POVET-pohjavesitietojärjestelmän Riskitekijöiden arviot ‑sovelluksella pohjavesialueittain. Kemiallisen tilan riskit arvioitiin kymmenelle ja määrällinen tila kahdelle riskitekijälle (taulukko 3.2.2). Kunkin riskiosatekijän aiheuttaman riskin suuruus pisteytettiin 4-portaisella asteikolla: 0 ei riskiä, 1 vähäinen riski, 2 kohtalainen riski ja 3 riski on suuri.
Taulukko 3.2.2. Arvioidut riskitekijät ja niiden kuvaus.
|
Kemiallisen tilan riskintekijät |
||
|
Riskitekijä |
Riskiosatekijä |
Riskitekijän kuvaus |
|
Maa- ja metsätalous |
Pistemäiset lähteet |
Esim. eläintilat, turkistarhat, taimitarhat |
|
|
Metsätalouden hajapäästöt |
Esim. metsäojitusten vaikutukset |
|
|
Maatalouden hajapäästöt |
Maatalouden hajakuormitus |
|
Asutus ja maankäyttö |
Haitallisten aineiden suotautuminen kaatopaikoilta |
Toiminnassa olevien kaatopaikkojen vaikutukset |
|
|
Rakennetun ympäristön ja taajama-alueen hajakuormitus |
Esim. hulevesien vaikutukset, hautausmaiden vaikutukset |
|
|
Pistemäiset lähteet |
Esim. öljysäiliöiden ja energiakaivojen vaikutukset |
|
|
Haja-asutuksen päästöt |
Esim. jätevesien imeytyksen vaikutukset |
|
Teollisuus ja yritystoiminta |
Pistemäiset lähteet |
Esim. huoltoasemien, pesuloiden ja sahojen vaikutukset |
|
|
Hajapäästölähteet |
Esim. laajojen teollisuusalueiden vaikutukset |
|
Liikenne ja tienpito |
Rakennettu ympäristö ja taajama, katujen suolaus |
Esim. katujen suolauksen vaikutukset |
|
|
Liikenteen päästöt |
Maanteiden, rautateiden ja lentokenttien päästöjen vaikutukset |
|
|
Pistemäiset lähteet |
Esim. suolavarastojen vaikutukset |
|
Kuljetukset maa- ja rautateillä |
Vaarallisten aineiden kuljetukset |
Vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamat riskit |
|
Maa-ainesten otto |
Maa-ainesten otto |
Maa-ainesten oton vaikutukset |
|
|
Maa-ainesten ottoon liittyvä muu merkittävä tilaa heikentävä tekijä |
Esim. jälkihoitamattomien alueiden vaikutukset |
|
Ilmansaasteet |
Ilmansaasteet |
Esim. kaukokulkeutuman vaikutukset |
|
Pilaantuneet maa-alueet |
Haitallisten aineiden suotautuminen pilaantuneilta maa-alueilta |
|
|
|
Haitallisten aineiden suotautuminen vanhoilta kaatopaikoilta |
|
|
Muu kemialliseen tilaan vaikuttava toiminta |
Pistemäiset lähteet |
Muu pistemäinen lähde |
|
|
Pintaveden imeytys maaperään |
Pintaveden imeytyksen aiheuttamat laadulliset vaikutukset |
|
|
Merivesi-intruusio |
Pohjaveden virtauksen muuttamisesta aiheutunut merivesi-intruusio |
|
|
Muu suolaisen veden intruusio |
Pohjaveden virtauksen muuttamisesta aiheutunut vanhojen merivesien vaikutukset |
|
|
Kaivosten jätevesipäästöt |
|
|
|
Muu merkittävä tilaa heikentävä tekijä |
Muut mahdolliset tekijät, joille ei ole nimetty riskiä |
|
|
Rantaimeytyminen |
Vedenotosta aiheutuneen rantaimeytymisen vaikutukset |
|
Historiallinen pilaantuminen |
Historiallinen pilaantuminen |
Pilaantumisen aiheuttanutta riskitekijää ei enää ole tai sitä ei ole tunnistettu |
|
Määrällisen tilan riskitekijät |
||
|
Riskitekijä |
Riskiosatekijä |
Riskitekijän kuvaus |
|
Pohjaveden otto |
Maatalouden vedenotto |
|
|
|
Yhdyskuntien vedenotto |
|
|
|
IPPC-teollisuuden vedenotto |
|
|
|
Muun kuin IPPC-teollisuuden vedenotto |
|
|
Muu määrälliseen tilaan vaikuttava toiminta |
Ojitukset |
Esim. kuivatusojituksen vaikutukset |
|
|
Louhostoiminnasta aiheutuva pohjaveden aleneminen |
|
Pohjavesialueen kokonaisriskin arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteerejä: kokonaisriskiksi arvioitiin 3, jos pohjavesimuodostuman alueella oli yksikin luokan 3 riskitekijä tai useita luokan 2 riskitekijöitä, joiden yhteisvaikutuksen voitiin katsoa vastaavan luokan 3 riskitekijää.
Yhteenveto riskinarvion tuloksista on esitetty kuvassa 3.2.2b, jossa on esitetty suuren (3) ja kohtalaisen (2) riskin pohjavesialueille aiheuttavat toiminnot suuruusjärjestyksessä.
Kuva 3.2.2b. Merkittävimmät riskitekijät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen pohjavesialueilla (tilanne kesällä 2020). Pystyakselilla pohjavesialueiden lukumäärä, joilla kyseinen riski tunnistettu.
Riskien arvioinnin jälkeen nimettiin riskialueet. Määrälliseksi riskialueeksi nimettiin sellainen pohjavesialue, jolla ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa aiheuttaa merkittävää riskiä. Tämä voi johtua liiallisesta vedenotosta tai esimerkiksi ojituksista. Jos yhdyskuntien vedenhankinta vaarantuu tai pohjavedestä riippuvaisten pintavesien tai ekosysteemien tila on uhattuna alentuneen pohjaveden pinnan takia, tulee kyseinen pohjavesialue nimetä riskialueeksi.
Pohjavesialue nimettiin kemialliseksi riskialueeksi, jos pohjavesialueen veden laadussa on todettu ympäristönlaatunormien (1040/2006, liite 7A) ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä. Vaikka ympäristönlaatunormit eivät olisi vielä ylittyneetkään, nimettiin riskialueeksi myös sellainen pohjavesialue, jonka pohjaveden laadussa on todettu paikalliseen luonnontilaan nähden kohonneita pitoisuuksia, joilla on nouseva trendi. Riskialueeksi nimettiin myös sellainen pohjavesialue, jolla on todettu ihmistoiminnasta peräisin olevia keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä tai jos epäorgaanisten aineiden pitoisuus pohjavedessä ylittää ohjeellisena arviointiperusteena käytettävän pitoisuuden tai jos nitraattipitoisuus ylittää 15 mg/l (ohjeen liite 2). Jos pohjavesimuodostuman veden laadussa on todettu kasvinsuojeluainepitoisuuksia useasta eri havaintopaikasta tai toistuvasti yhdestä havaintopaikasta, kyseinen muodostuma nimettiin riskialueeksi, vaikka pitoisuudet ovat olleet alle ympäristönlaatunormin.
Pohjavesialue nimettiin selvityskohteeksi, jos sen pohjaveden laadusta ei ole riittävää tietoa todentamaan kyseisen alueen ihmistoimintojen vaikutukset pohjavedessä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen riskialueet ja selvityskohteet on esitetty liitteessä 3. Kemiallisen tilan riskialueita on 49 ja määrällisen neljä. Selvityskohteita kemiallisen tilan osalta on 27 ja määrällisen osalta kaksi.
Uusia riskialueita tunnistettiin 11 edelliseen vuonna 2015 tehtyyn arvioon verrattuna. Syynä on arvioinnin tarkentuminen ja pohjaveden laatutiedon saatavuuden lisääntyminen.
