11.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Lapuanjoen vesistöalueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1 % ja typpikuormituksesta noin 4 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Lapuanjoen vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 7 % ja kokonaistyppikuormituksesta 3 %.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukoissa 11.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lapuanjoelle esitetyt yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Laitosten käyttö ja ylläpito: yhdyskuntien toimenpidemäärien suositukset laitosten käyttöä ja ylläpitoa koskien 26 390 asukasta.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 5 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat): suunnittelualueelle suositellaan tekemään yksi tarkkailuohjelma kolmannella vesienhoitokaudella.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 2866 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 2177 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 11.4.1a. Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	26 390	asukasta (as)	-	4 697 000 €	4 697 000 €
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	5	saneerattavat laitokset lkm.	1 290 000 €	-	70 000 €
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen	1	tarkkailuohjelmat (lkm.)	*	*	*

 

Taulukko 11.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	2 866	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	22 244 000 €	-	1 350 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	2 177	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	-	1 070 000 €	1 070 000 €

 

Maatalous

Lapuanjoen vesistöalueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Lapuanjoen vesistöalueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta onkin jopa noin 63 % ja typpikuormituksesta noin 62 %.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 11.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lapuanjoelle esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 7200 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 18 900 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027.Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 8800 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Suunnittelualueelle ehdotetaan yhtä uutta biokaasulaitosta.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 219 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitysmäärää noin 16 100 hehtaarille vuosittain.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 7 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 173 ha kosteikkoja.

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 2300 hehtaarilla.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 980 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 580 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesien-suojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 3500 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 60 600 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä noin 1000 hehtaarille vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 800 hehtaarille.

Taulukko 11.4.1c. Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	7 200	ha/v	-	2 531 000 €	2 531 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	18 900	ha/v	-	3 024 000 €	3 024 000 €
Kerääjäkasvit	8 800	ha/v	-	880 000 €	880 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	1	laitteisto tai laitos, lkm./kausi	600 000 €	-	52 000 €
Lannan prosessointi	219 000	kuutiota/v	-	582 000 €	582 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	16 100	ha/v	-	564 000 €	564 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus	7	hankkeiden lkm./kausi	750 000 €	-	65 000 €
Maatalouden kosteikot	173	ha/kausi	2 146 000 €	80 000 €	266 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	2 300	ha/v	-	343 000 €	343 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	980	ha/v	-	343 000 €	343 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	580	hlö/vuosi	-	307 000 €	307 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	3 500	ha/kausi	1 050 000 €	-	172 000 €
Talviaikainen kasvipeite	60 600	ha/v	-	3 030 000 €	3 030 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	1 000	ha/v	-	35 000 €	35 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	800	ha/kausi	2 691 000 €	53 000 €	287 000 €

 

Maaperän happamuus

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat Lapuanjoen valuma-alueen alajuoksuun. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 11.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lapuanjoelle suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 8300 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 31 000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla. 

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 15 000 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 5600 ha vuosittain.

Taulukko 11.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi- kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	8 300	ha/v	-	540 000 €	540 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	31 000	ha	-	4 650 000 €	4 650 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	15 000	ha/kausi	38 350 000 €	3 000 000 €	6 330 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	5 600	ha/v	-	140 000 €	140 000 €

 

Metsätalous

Lapuanjoen vesistöalueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 26 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 28 %. Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät. Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Lapuanjoen vesistöalueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Lapuanjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 11.4.1e. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lapuanjoelle suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Lapuanjoen suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä noin 5340 hehtaaria.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 132 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä kohteita tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi vuosittain noin 1 063 ha ja yhteensä noin 47 kappaletta vesiensuojelurakennetta.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Lapuanjoen alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 63 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 11.4.1e. Ehdotus metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiksi Lapuanjoen suunnittelualueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide	Määrä	yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	5 340	ha/kausi	401 000 €	27 000 €	61 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	132	ha/v	567 000 €	7 000 €	56 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	1 063	ha/v	-	9 000 €	9 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	47	kpl vesiensuojelu-rakenne /kausi	85 000 €	-	7 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	63	hlö/v	-	11 000 €	11 000 €

 

Turvetuotanto

Lapuanjoen vesistöalueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 2 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 2 %. Lapuanjoen valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Lapuanjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 11.4.1f. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lapuanjoelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 1465 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 1028 ha. Nykyisin pintavalutuskenttiä on Lapuanjoella käytössä noin 2100 hehtaarin alueella ja vuoden 2027 loppuun mennessä pintavalutus kattaa arviolta 2500 hehtaaria. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 1761 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 4253 ha.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 4253 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.

Taulukko 11.4.1f. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Lapuanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kasvillisuuskenttä/kosteikko ei pumppausta	367	ha tuotantoaluetta	-	13 000 €	13 000 €
Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla	1394	ha tuotantoaluetta	-	70 000 €	70 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	1248	ha tuotantoaluetta	-	62 000 €	62 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä ei pumppausta	217	ha tuotantoaluetta	-	3 000 €	3 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä ei pumppausta	238	ha tuotantoaluetta	-	4 000 €	4 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla	790	ha tuotantoaluetta	-	40 000 €	40 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	4253	ha tuotantoaluetta	-	442 000 €	442 000 €
Virtaaman säätö	4253	ha tuotantoaluetta	-	34 000 €	34 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia ja samassa kohteessa voi olla useita tavoitteita. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Myös ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen.

Lapuanjoelle esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 11.4.1g. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset.  Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Rehevien järvien kunnostus

Ensimmäisellä vesienhoitokaudella suunniteltiin säännöstellyn Kuorasjärven kunnostusta ja kunnostuksen toteutus tapahtuu todennäköisesti kaudella 2022–2027. Kuorasjärvellä on mahdollisesti tarkoitus kunnostaa järveä ja hoitotoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi vedenpinnan nosto, vesikasvien niitto ja hoitokalastus. Kaudella 2022–2027 on Hirvijärven ja Varpulan tekojärvillä suunnitelmissa kunnostaa järviä poistamalla haittaa aiheuttavia turvelauttoja. Myös Alavudella sijaitsevan Vetämäjärven kunnostuksen toteutus jatkuu todennäköisesti toiselta kolmannelle suunnittelukaudelle.

Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus

Kolmannen suunnittelukauden tavoitteena on Natura-alueen kunnostus Alavuden Kuivasjärvellä muun muassa tekemällä ensin suunnitelma ja sitten mahdollisesti niittää vesikasveja, sekä tehdä pesimäsaarekkeita linnuille.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Töysänjoen elinympäristökunnostus etenee mahdollisesti toteutusvaiheeseen kaudella 2022–2027. Lisäksi Pahajoen elinympäristökunnostus toteutuu mahdollisesti kaudella 2022–2027. Tavoitteena on lisäksi suunnitella ja toteuttaa Lapuanjoen alaosan joen elinympäristökunnostus. Suunnitelmissa on myös Tiisijärvi-Hirvijärvi-väliojan kunnostus, joka on kokonaan kaivettu uoma. Tavoitteena on myös tehdä selvityksiä Kauhavanjoen ala- ja yläosan, sekä Haapaluoman joen elinympäristökunnostuksista ja lisäksi Haapojanluoman puron elinympäristökunnostuksesta. Helmi-ohjelman puitteissa on tarkoitus toteuttaa Hakojoen, Kaarankajoen, Lakajoen ja Tapaskanluoman elinympäristökunnostuksia.

Kalankulun helpottaminen

Vuosina 2016–2021 suunniteltiin Lapuanjoen alimmalla osalla Uudenkaarlepyyn voimalaitoksen patoon kalatietä ja lisäksi kalateiden suunnittelutarvetta on arvioitu Lapuanjoen keskiosalla Mäkelänkosken ja Hourunkosken padoilla ja kalateiden suunnittelu tapahtuu lähivuosina. Nämä kaikki kalatiet on tavoite toteuttaa vuosina 2022–2027. Lapuanjoen keskiosalla sijaitsevan Lakaluoman myllypadon kalatien suunnitelma on valmis ja se on tarkoitus toteuttaa kaudella 2022–2027. Myös Lapualla sijaitsevan Poutun padon kalatien toteutus tapahtuu mahdollisesti kaudella 2022–2027. Lisäksi Kuortaneenjärven Talinkalman säännöstelypadon yhteydessä olevan vaellusesteen poistaminen mahdollisesti toteutuu vuosina 2022–2027. Nurmonjoella Hipin padon vaellusesteen poiston suunnitelma ja toteutus on mahdollisesti kaudella 2022–2027 ja Kätkänjoessa olevan Ranta-Töysän padon kalatien suunnitelmaa päivitettiin kaudella 2016–2021, ja kalatie on tarkoitus toteuttaa kaudella 2022–2027. Kätkäjärven alapuolisille Kätkänjoessa sijaitseville kolmelle kalankulun totaaliesteelle ehdotetaan suunnitelman tekemistä kalan kulun helpottamiseksi. Kauhavanjoen alaosalla on tarkoituksena tehdä suunnitelmat kalankulkua helpottavista toimenpiteistä Jylhänkosken säännöstelypadon ja Kalliokosken padon yhteydessä. Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven, Jääskänjärven ja Iso-Allasjärven vaellusesteiden osalta tavoitteena on tehdä selvitykset ja suunnitelmat kalankulkua helpottavista toimenpiteistä kaikille näille vesimuodostumille. Myös Lapuan Tiisijärvelle on tarkoitus tehdä selvitys ja suunnitelma kalankulkua helpottavasta toimenpiteestä. Kauhajärven padolle ehdotetaan selvityksen tekemistä kalan kulkua helpottavasta toimenpiteestä.

Säännöstelyn kehittäminen

Lapuanjoen tekojärvien (Hirvijärvi ja Varpula) säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia selvitetään edelleen, jotta voitaisiin paremmin huomioida myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Kuortaneen kunnan teettämä Kuortaneenjärven säännöstelyn muutossuunnitelma on valmistunut, mutta hanke ei toistaiseksi ole edennyt lupakäsittelyyn. Ranta-Töysänjärven säännöstelyn kehittäminen alkaa 2021. Nurmonjoen latvajärvien säännöstelykäytännön kehittäminen on alkanut ensimmäisellä hoitokaudella ja hanke toteutui Kuotesjärvelle ja Putulanjärvelle vuonna 2019, sekä toteutus Iso- ja Vähä-Allasjärville tapahtui kaudella 2016–2021. Saarijärven varsinainen säännöstely lopetettiin vuonna 2015, kun säännöstelypato (säädettävä settipato) korvattiin pohjapadolla. Muista Nurmonjoen latvajärvistä Saukkojärven, Kuorasjärven ja Jääskänjärven säännöstelyn kehittämistä jatkettiin kaudella 2016–2021. Niiden toteutus on suunniteltu tehtäväksi kaudella 2022–2027. Myös Kätkänjärvelle ehdotetaan säännöstelykäytännön kehittämistä. Nurmonjoelle ehdotetaan ympäristövirtaamaa säännöstelyn kehittämisen toimenpiteenä, eli riittävän virtaaman järjestämistä virtaveden ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Taulukko 11.4.1g. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Lapuanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus <1 m)	5	Rakenteiden lkm.	42 000 €	-	3 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	9	Rakenteiden lkm.	897 000 €	-	63 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus >5 m)	4	Rakenteiden lkm.	3 557 000 €	-	250 000 €
Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus	1	vesimuodostuma lkm.	38 000 €	11 000 €	14 000 €
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km)	5	vesimuodostuma lkm.	332 000 €	9 000 €	32 000 €
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)	2	vesimuodostuma lkm.	188 000 €	5000 €	18 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)	2	vesimuodostuma lkm.	36 000 €	5 000 €	8 000 €
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)	1	vesimuodostuma lkm.	30 000 €	1 000 €	3 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)	7	vesimuodostuma lkm.	70 000 €	1000 €	6 000 €
Säännöstelykäytännön kehittäminen	8	vesimuodostuma lkm.	1 250 000 €	-	88 000 €

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.