14.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen suunnittelualueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on hyvin vähäinen (noin 0,1 %) ja typpikuormituksesta noin 1,0 %. Ravinnekuormituksen lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 3,4 % ja kokonaistyppikuormituksesta 1,7 %.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 14.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen suunnittelualueelle esitetyt yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Laitosten käyttö ja ylläpito: yhdyskuntien toimenpidemäärien suositukset laitosten käyttöä ja ylläpitoa koskien 628 asukasta.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 1 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 882 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 545 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 14.4.1a Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	628	asukasta (as)	-	68 000 €	68 000 €
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	1	saneerattavat laitokset	36 000 €	-	2 000 €

 

Taulukko 14.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	882	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	6 804 000 €	-	413 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	545	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	-	334 000 €	334 000 €

 

Maatalous

Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta onkin jopa noin 62 %. Typpikuormituksesta maatalouden osuus on noin 44 %.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 14.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen suunnittelualueelle esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 600 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueella ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 5700 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027. Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 2700 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan kuutta uutta erottelulaitteistoa.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueella ehdotetaan lannan prosessointia noin 64 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueella ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 4900 hehtaarille vuosittain.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 102 ha kosteikkoja.

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 700 hehtaarilla.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 4 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 350 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 170 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 900 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 15 500 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä noin 300 hehtaarille vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 70 hehtaarille.

Toimenpide – muu maatalous: Kiintoainekuorman vähentämistä ehdotetaan yhdessä vesimuodostumassa.

Taulukko 14.4.1c. Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	600	ha/v	-	219 000 €	219 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	5700	ha/v	-	912 000 €	912 000 €
Kerääjäkasvit	2700	ha/v	-	270 000 €	270 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	6	laitteisto tai laitos, lkm./kausi	300 000 €	-	26 000 €
Lannan prosessointi	64 000	kuutiota/v	-	128 000 €	128 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	4900	ha/v	-	172 000 €	172 000 €
Maatalouden kosteikot	102	ha/kausi	1 465 000 €	47 000 €	174 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	700	ha/v	-	104 000 €	104 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus	4	hankkeiden lkm./kausi	150 000 €	-	13 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	350	ha/v	-	123 000 €	123 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	170	hlö/v	-	90 000 €	90 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	900	ha/kausi	2 700 000 €	-	442 000 €
Talviaikainen kasvipeite	15 500	ha/v	-	775 000 €	775 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	300	ha/v	-	11 000 €	11 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	70	ha/kausi	253 000 €	5000 €	5000 €
toimenpide – muu maatalous	-	vesimuodostumien lkm.	*	*	*

 

Maaperän happamuus

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat Isojoki-Teuvanjoen suunnittelualueen valuma-alueen, pääosin, jokien alajuoksuihin, Isojoen valuma-alueella erityisesti Kärjenjokeen ja Härkmeri-Vikbäckenin rannikon läheisille alueille. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen näille alueille on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä jatkuu edelleen. Tämänhetkinen tieto löytyy Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelusta (https://gtkdata.gtk.fi/hasu/index.html). Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 14.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen suunnittelualueelle suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 1900 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 7000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla. 

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 2400 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 2500 ha vuosittain.

Taulukko 14.4.1d Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	1900	ha/v	-	124 000 €	124 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	7000	ha	-	1 050 000 €	1 050 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	2400	ha/kausi	3 804 000 €	480 000 €	810 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	2500	ha/v	-	63 000 €	63 000 €

 

Metsätalous

Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 34 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 52 %. Metsätalouden vaikutus on alueellisesti varsin merkittävä. Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät. Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 14.4.1e. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen suunnittelualueelle suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Isojoki-Teuvanjoen suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä 2688 hehtaaria.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 48 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä kohteita tai joilla on jokin muu erityistarve. Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi noin 535 ha vuosittain ja yhteensä noin 24 kappaletta vesiensuojelurakennetta.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 31 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 14.4.1e. Metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	2688	ha/kausi	202 000 €	13 000 €	31 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	48	ha/kausi	206 000 €	3 000 €	21 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	535	ha/v	-	4 000 €	4 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	24	kpl vesistönsuojelu-rakennetta/kausi	43 000 €	-	4 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	31	hlö/v	-	6 000 €	6 000 €

 

Turvetuotanto

Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 0,4 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 0,5 %. Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella on muutama turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 14.4.1f. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen suunnittelualueelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turvetuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 938 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla) 40 ha. Nykyisin pintavalutuskenttiä on Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella käytössä noin 930 hehtaarin alueella ja vuoden 2027 loppuun mennessä pintavalutus kattaa arviolta noin 980 hehtaaria. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 180 ha (pumppaamalla).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 1158 ha.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 1158 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.

Taulukko 14.4.1f Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla	180	ha tuotantoaluetta	-	9 000 €	9 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	716	ha tuotantoaluetta	-	36 000 €	36 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä ei pumppausta	222	ha tuotantoaluetta	-	3 000 €	3 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla	40	ha tuotantoaluetta	-	2 000 €	2 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	1158	ha tuotantoaluetta	-	120 000 €	120 000 €
Virtaaman säätö	1158	ha tuotantoaluetta	-	9 000 €	9 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia ja samassa kohteessa voi olla useita tavoitteita. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Myös ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen.

Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen toimenpideohjelma-alueelle esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 14.4.1g. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.

Rehevien järvien kunnostus

Toisella vesienhoitokaudella suunniteltiin Härkmerifjärdenin kunnostusta. Tulvasuojelutoimenpiteitä on toteutunut. Suunnittelukaudella 2022–2027 on tarkoitus tehdä selvitys ja suunnitelma monimuotoisuuden kannalta. Härkmerifjärden on myös osa Lapväärtin kosteikot Natura 2000 -aluetta ja on Helmi-ohjelman kohdealue.

Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus

Kolmannen suunnittelukauden tavoitteena on Natura-alue Blomträsketin kunnostus. Freshabit-hankkeessa on laadittu lintujärvi-kunnostussuunnitelma. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on aloitettu paikallisten voimin. Järvi kuuluu nyt Helmi-hankkeen lintuvesien kunnostusjärviin. Toimenpiteitä ovat vedenpinnan nosto, niitto, pesimäsaarekkeet, koe- ja hoitokalastus, sekä haitallisten vieraslajien poisto. Toisen Natura 2000 -järven, Kodesjärven kunnostuksen suunnittelu on aloitettu Isojoen kunnan toimesta. Hanke siirtyy todennäköisesti toteutusvaiheeseen suunnittelukaudella 2022–2027.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²): Isojoen elinympäristökunnostuksien ensisijaisena tavoitteena on parantaa elinolosuhteita raakuille. Toteutus suunnitteilla olevan Raakku Life-hankkeen puitteessa tapahtuu vuosien 2022–2027 aikana. Kärjenjoen elinympäristökunnostus-toimenpide koostuu sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Hanketta, joka sisältää sekä kalankulkua helpottavan osuuden, että elinympäristökunnostuksen, on alustavasti suunniteltu. Kunnostus toteutuu todennäköisesti suunnittelukaudella 2022–2027.

Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100km²): Vikbäckenin kunnostuksen selvitys ja suunnittelu tehdään suunnittelukaudella 2022–2027. Pajuluoma (Lapv.) on Metve -tutkimuksen kohdealue ja on voimakkaasti ojitettu ja seurattu alue. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan monipuolinen virtavesikunnostussuunnitelma. Suunnitelmaan tulisi sisällyttää mm. uoman monipuolistaminen, kiveäminen, puusuisteet, kutusoraikot ja poikaskivikot, sekä uoman palauttaminen. Kunnostuksen toteutus on todennäköisesti vuonna 2025 alkaen. Riipinluoman kunnostuksen painopiste on vähentää valuma-alueelta lähtevä kiintoainekuormitusta. Toimenpidettä suunnitellaan ja toteutetaan suunnittelukaudella 2022–2027. Helmi-ohjelman puitteissa on tavoitteena edistää ja toteuttaa lisäksi Heiniluoman (Teuvanjoki), Lettoluoman (Heikkilänjoki), Peninluoman sekä Teuvanjoen yläosan purokunnostukset.

Kalankulun helpottaminen

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus < 1 m): Härkmeriån padon toimivuutta kalan kulun kannalta seurataan suunnittelukaudella 2022–2027.

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m): Lapväärtinjoen alaosalla sijaitsevan Holmfors on arvioitu olevan ajoittainen vaelluseste. Sen padotuskorkeus on 1 m. Toimenpide on siirretty edelliseltä suunnittelukaudelta. Kalannousua edistäviä rakenteita suunnitellaan 2020 yhteistyössä kalaviranomaisen kanssa. Toteutus siirtyy suunnittelukaudelle 2022–2027. Isojoen vesimuodostumaan ehdotetaan Penttilän myllypadolle ja Kärjenjoen Kärjenkosken padolle kalan kulkua edistäviä toimenpiteitä. Molempien patojen putous korkeus on 1,5 m. Teuvanjoen Lillmahlin padon on arvioitu olevan totaalieste kalan kululle etenkin aliveden aikaan padon padotusrakenteen ollessa paikallaan. Lillmahlin padolle suunnitellaan ja toteutetaan kalan kulkua helpottava toimenpide.

Taulukko 14.4.1g. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus <1 m)	1	Rakenteiden lkm.	*	*	*
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	4	Rakenteiden lkm.	241 000 €	-	17 000 €
Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus	1	vesimuodostuma lkm.	65 000 €	7 000 €	12 000 €
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km)	2	vesimuodostuma lkm.	56 000 €	-	4 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)	1	vesimuodostuma lkm.	12 000 €	-	1 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)	7	vesimuodostuma lkm.	75 000 €	1 000 €	6 000 €

 

Kalankasvatus

Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella kalankasvatuksen osuus sekä kokonaisfosforikuormituksesta että typpikuormituksesta on noin 0,2 %. Kaupallinen kalanviljely tarvitsee aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan. Laitoksella on oltava ympäristölupa, mikäli toiminnassa käytetään kuivarehua vähintään 2000 kg/a tai kalan lisäkasvu on vähintään 2000 kg/a. Kalankasvatuksen toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 14.4.1h. Kalankasvatuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Kalankasvatus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Vesiviljelyn koulutus ja neuvonta

Koulutuspäiviä, joihin kalankasvattajat voivat osallistua vuosittain, ovat järjestäneet ympäristöministeriö yhdessä Varsinais-Suomen ELY:n kanssa sekä LUKE. Koulutustilaisuuksissa voidaan esim. jakaa uutta tietoa rehuista, ruokinta- ja laitostekniikasta ja menneillään olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä edistää päivitetyn kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen käyttöönottoa.

Taulukko 14.4.1h. Kalankasvatuksen ehdotetut toimenpiteet Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.  

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Vesiviljelyn koulutus ja neuvonta)	2	hlö/v	-	< 1 000 €	< 1 000 €

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman osa 2:ssa.