2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat

Vesienhoidon suunnittelua varten on suunnittelualueelle rajattu 9 järvi- ja 21 jokivesimuodostumaa (liite 1).

Joet

Lapväärtin-Isojoen vesistön joet kuuluvat eri kokoisiin turvemaiden jokiin. Joen pääuoma saa alkunsa Lauhanvuoren rinteiltä ja pohjavesien vaikutus vedenlaatuun ja ekologiaan on merkittävä. Vesi on pohjavesien vaikutuksen vuoksi ajoittain varsin kirkasta, mutta samenee sadekausien aikaan. Sivujoista Karijoki virtaa maatalousmaiden halki ja Kärjenjoen valuma-alueella on runsaasti soita. Vesistön joet ovat suurelta osin luonnontilaisia pois lukien Lapväärtinjoen alaosa, jossa on toteutettu laajamittaisia tulvasuojelutöitä. Myös kuormitus on Karijokea lukuun ottamatta vähäisempää kuin muualla Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Joessa elää äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta ja uhanalainen nilviäinen. Luontoarvojensa vuoksi Isojoki kuuluu useisiin kansallisiin suojeluohjelmiin. Lapväärtin-Isojoki kuuluu kokonaisuudessaan myös NATURA 2000 -verkostoon ja on Etelä-Pohjanmaan luonnontaloudellisesti arvokkain vesistö.

Keskisuuriin kangasmaiden jokiin kuuluva Teuvanjoki (Tiukanjoki) sivujokineen on uomaltaan varsin luonnontilainen, mutta varsin voimakkaasti kuormitettu joki. Joen ongelmana on myös eroosioherkkä maaperä sekä veden vähyys alivirtaama-aikoina.

Alunamaiden osuus alueella on vähäisempi kuin muualla Pohjanmaan rannikolla, minkä vuoksi vakavat happamuushaitat ovat alueen joilla melko harvinaisia. Jokivedet ovat väriltään pääosin ruskeahkoja. Suunnittelualueella on varsin arvokasta ja hyvin säilynyttä virtavesiluontoa varsinkin Isojoen latvoilla. Osassa pohjavesivaikutteisia latvavesiä vedenlaatu on ainakin ajoittain jopa lähes luonnontilaista.

Järvet

Pohjanmaan vesistöille tyypillisesti myös Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen valuma-alueilla järviä on vähän ja ne ovat hyvin pieniä. Ainoa yli 100 ha järvi on Härkmerifjärden. Järvet ovat pääosin matalia ja runsashumuksisia, mutta joukossa on myös pari kirkasta pohjavesivaikutteista järveä. Alueen järvistä on vähän tietoa. Valuma-alueen yläosissa olevien järvien merkittävimpiä kuormittajia on metsätalous. Maataloutta alueen järvien valuma-alueella on vähän tai ei lainkaan. Alueen järvet ovatkin vähemmän kuormitettuja, kuin järvet Pohjanmaalla yleensä. Pitkään jatkunut kiintoaine- ja humuskuormitus on kuitenkin pitkällä aikavälillä saattanut muuttaa järvien olosuhteita mm. pohjan laatua muuttamalla, mataloittamalla ja väriarvoja kasvattamalla. Järvistä Härkmerifjärden, Blomträsket, Syndersjön ja Haapajärvi kuuluvat NATURA 2000 -verkostoon.