-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
8.1.2 Lestijoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
Lestijoen alaosan pengerrys (9 km) Himangan kirkonkylän yläpuolelle toteutettiin vuosina 1953–1961. Työn yhteydessä käännettiin Kinahreenoja pengerrysten alapuolelle. Vesistötyö tehtiin maatalouden tulvasuojelun tarpeisiin. Penkereiden mitoitus ei riittänyt takaamaan asutuksen tulvasuojelutarpeita ja penkereitä kunnostettiin vuosina 1983–1986, jolloin penkereitä osin siirrettiin ja niiden harjaa korotettiin. Asutuksen suojaamiseksi tulvilta tehtiin vuonna 2005 suunnitelma "Lestijoen alaosan tulvasuojelun tehostaminen" jossa mitoituskriteerinä on käytetty kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvavedenkorkeutta. Suunnitelmaan sisältyi mm. nykyisten penkereiden kunnostaminen, pohjapadon rakentaminen, matalikon perkaaminen, tulvatasanteiden kaivaminen ja poikkipatojen rakentaminen asutuksen suojelemiseksi. Hanke toteutettiin Kalajoen kaupungin toimesta vuosina 2016–2018. Samassa yhteydessä tehtiin Raumankosken alueella kalataloutta kompensoivia kunnostuksia.
Pöntiönjoella toteutettiin vuosien 2014–2015 välisenä aikana Ainalin alueen perkaushanke, jonka tarkoituksena oli vähentää alueen tulvaherkkyyttä ja estää rakennuksille ja ranta-alueille erityisesti kesätulvista aiheutuvia vahinkoja. Viirretjoen yläosan perkaus toteutettiin 1960-luvun lopulla ja Lohtajanjoella on toteutettu tulvasuojeluun liittyviä perkauksia 1950, 1960 ja 1990 luvuilla. Vuosina 2015–2016 parannettiin alueen tulvasuojelua kunnossapitoperkauksin.
Patoturvallisuuslain perusteella padosta aiheutuvan vahingonvaaran selvittämiseksi I- luokan padon omistajan on laadittava selvitys ihmisille ja omaisuudelle sekä ympäristölle aiheutuvasta vahingonvaarasta. Lisäksi padon omistajan tulee laatia ja pitää ajan tasalla turvallisuussuunnitelma, jossa on kerrottu toimenpiteistä I- luokan padolla tapahtuvissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Lestijoen Korpelan voimalaitospato on II- luokan pato eli siihen ei suoranaisesti tarvitse laatia em. asiakirjoja. Patoviranomainen voi tarvittaessa sen vaatia.