13.1 Johdanto

Närpiönjoki – monipuolinen vesistöalue

Vesistöalueena Närpiönjoen vesistöalue on melko pieni, pinta-alaltaan 1 003 km². Vesienhoidon suunnittelua varten on Närpiönjoen vesistöalueelta rajattu pintavesimuodostumiksi 5 joki- ja 3 järvimuodostumaa. Vesien luokittelua ja ominaisuuspiirteiden arviointia varten pintavesimuodostumat on edelleen tyypitelty mm. järven pinta-alan/ joen valuma-alueen pinta-alan sekä valuma-alueen ominaisuuksien perusteella.

Miten Närpiönjoki voi?

Vesien ekologinen tila vaihtelee Närpiönjoen alueella pääasiassa tyydyttävästä huonoon. Hyvässä tilassa on ainoastaan yksi vesimuodostuma: Lillån. Molnåbäcken ja Kyläjoki on luokiteltu huonoon tilaan. Närpiönjoen vesien ekologinen tila on huonompi kuin Suomen järvissä ja joissa keskimäärin. Molnåbäckenissä ja Kyläjoessa kemiallinen tila on maaperän happamuudesta johtuen hyvää huonompi.

Närpiönjoen ekologista tilaa heikentää erityisesti ravinnekuormitus ja happamuus- ja metallikuormitus sekä joen rakenteeseen tehdyt muutokset. Keskimääräinen fosforikuormitus on runsaat 29,8 t/vuosi ja typpikuormitus 672 t/vuosi. Ravinnekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta.

Miten hyvä tila voidaan saavuttaa?

Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Närpiönjoen valuma-alueella vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuden selkeää alentamista ja Närpiönjoen ja sen sivujokien happamuuspiikkien lieventämistä ja samalla vesistön korkeiden metallipitoisuuksien pienentämistä niin, että kalakuolemia ei enää esiinny ja, että kalasto saadaan palautumaan niihin vesistönosiin, joissa se on happamuuden vuoksi hävinnyt tai taantunut. Vaelluskalojen (siian, meritaimenen) ja nahkiaisen liikkuminen tulee olla mahdollista vähintään Närpiönjoen pääuomassa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös purotaimenkantojen ja rapukannan elinmahdollisuudet on turvattava. Luonnontilaiset tai sen kaltaiset uomat rantavyöhykkeineen tulee säästää ja niiden tilaa tulee parantaa siellä, missä se on mahdollista.

Orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla. Kivi- ja Levalammen ja Säläisjärven kalojen elohopeapitoisuutta tulee saada sellaiseksi, ettei niiden käyttö elintarvikkeena tarvitse rajoittaa.

Vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää myös tiedollisia, taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja. Neuvontaa ja koulutusta tarvitaan edelleen haja-asutuksen, maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelussa sekä maaperän happamuuteen liittyvissä toimenpiteissä. Närpiönjoen veden käyttö teollisuuden raakavetenä ja kasteluvetenä tulee turvata kaikissa olosuhteissa.

Miten toimenpiteet vaikuttavat?

Ehdotetut toimenpiteet parantavat Närpiönjoen tilaa ja hyvä tila voidaan niiden avulla saavuttaa Närpiönjoen yläosalla, Molnåbäckenilla, Kyläjoella ja Kivi- ja Levalammella viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Närpiönjoen alaosalla ja Västerfjärdenissä tarvitaan maaperän happamuudesta johtuvien haittojen ja vesistön rakenteellisten seikkojen vuoksi jatkoaikaa vuoteen 2027 jälkeen. Säläisjärvellä hyvä ekologinen potentiaali on saavutettu. Lillånin ympäristötavoite on saavutettu.

Ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen ja Närpiönjoen vesien tilan paraneminen lisää sekä veden käyttöhyötyä, että käytöstä riippumatonta vesiluonnosta koituvaa ekosysteemihyötyä. Käytöstä syntyvää hyötyä tulee mahdollisesti ammattikalastukselle ja kalankasvatukselle, matkailulle, vedenotolle ja rantakiinteistöjen arvonnousulle. Lisäksi tulee hyötyä virkistyskäytölle, vesiympäristön monimuotoisuudelle, asumisviihtyvyydelle ja vesiturvallisuudelle.