15.1.2 Laihianjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat

Laihianjoen vesistöalueella sijaitseva Laihia-Tuovila-Runsor on yksi Suomen 22 merkittävästä tulvariskialueesta. Laihianjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki, jonka jokivarret ovat tulva-alueita. Tulvaherkkyyteen vaikuttaa alueella muun muassa maaston tasaisuus, vähäjärvisyys ja maankäyttö. Laihianjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa kerrotaan alueen tulvahistoriasta. Laihianjoella suurimmat tulvat ovat olleet keväällä 1953, 1966, 1984, 2013 ja 2018 sekä kesällä 1967 ja syksyllä 2012. Edellä mainituista pahin on ollut vuoden 1953 kevättulva. Näiden lisäksi historiatietojen perusteella kevättulvia on kerrottu olleen myös vuosina 1888, 1895, 1899, 1905, 1906, 1916 ja 1933. Kevään 1984 tulva oli todennäköisyydeltään keskimäärin 1/30 vuodessa – 1/40 vuodessa toistuva tulva. Tulva kasteli muutamia asuinrakennuksia, peitti alleen laajoja peltoalueita erityisesti Rudolla ja Karkkimalassa, katkaisi maantien 715 sekä tien Vaasan lentoasemalle ja osan lyhyemmästä kiitoradasta. Laihianjokeen muodostui myös jääpatoja esimerkiksi maantien 715 sillan kohtaan. Kyrönjoen-Laihianjoen yhteisellä tulva-alueella, ns. bifurkaatioalueella on tulvinut laajasti myös keväällä 1984. Kevättulvat vuosina 2010 ja 2011 olivat suuremmat kuin useina edellisinä vuosina, mutta kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin keväällä 1984. Vuosien 2010 ja 2011 tulvilla Kyrönjoelta ei purkautunut tulvavesiä Laihianjoen ja Kyrönjoen väliselle bifurkaatioalueelle. Keväällä 2013 lumen vesiarvot olivat normaalia korkeammat ja jäät normaalia vahvemmat. Poikkeuksellisen nopeasti lämmennyt sää aiheutti lumen nopean sulamisen ja äkillisen kevättulvan. Laihianjoen ja Kyrönjoen vesistöalueet yhtyivät bifurkaatioalueella, Kyrönjoen Skatilassa vedenpinta nousi hetkellisesti hyvin korkealle toistuvuuden keskimäärin 1/50 vuodessa tasolle, mikä johtui Kolkin sillan ja Skatilan välisestä jääpadosta. Karkkimalassa vuoden 2013 tulvan on arvioitu olevan toistuvuudeltaan vain korkeimmillaan noin 1/10 vuodessa.

Laihia-Tuovila-Runsor tunnistettiin merkittäväksi tulvariskialueeksi (vesistötulva) tulvariskien alustavassa arvioinnissa vuosina 2011 ja 2018. Erittäin harvinaisen tulvan (HQ 1/1000 a) peittämällä alueella asuu arviolta 364 henkilöä (Ehdotus Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 2022–2027).

Laihianjoen vesistöalueelle on laadittu tulvavaara- ja tulvariskikartat ja ne ovat nähtävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa osoitteessa https://www.ymparisto.fi/Tulvakartat.

Ehdotus Laihianjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027 oli kuultavana 2.11.2020–14.5.2021. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman joulukuussa 2021. Suunnitelmassa esitellään tulvakartoituksen ja vahinkojen arvioinnin tulokset, alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet perusteluineen sekä viranomaisten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa. Teoksen on tarkoitus jatkossa koordinoida koko vesistöalueen tulvariskien hallintaa.