8.1 Johdanto

Lestijoki – Keski-Pohjanmaan helmi

Lestijoen-Pöntiönjoen toimenpideohjelman alueeseen kuuluu Lestijoki (1378 km²), Pöntiönjoki (207 km²), Viirretjoki (195 km²), Lohtajanjoki (105 km²) ja Koskenkylänjoki (78 km²). Vesienhoidon suunnittelua varten on Lestijoen ym. vesistöalueille rajattu pintavesimuodostumiksi 16 jokimuodostumaa ja 4 järvimuodostumaa. Vesien luokittelua ja ominaisuuspiirteiden arviointia varten pintavesimuodostumat on edelleen tyypitelty mm. järven pinta-alan/ joen valuma-alueen pinta-alan sekä valuma-alueen ominaisuuksien perusteella.

Miten Lestijoki voi?

Lestijoen pääuoma, yläjuoksua lukuun ottamatta sekä alueen pienet joet virtaavat maatalousvaltaisten alueiden halki, minkä vuoksi maatalouden kuormituksen vaikutukset korostuvat vesitöissä. Lestijoen vesistön yläjuoksulla, Lestijärven alueella metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta on merkittävä. Ojitettujen soiden osuus valuma-alueesta on suuri. Turvetuotantoa Lestijoen valuma-alueella on poikkeuksellisen vähän, kun sen määrää ja sijoittumista verrataan lähialueen muihin vesistöihin.  Turkiseläintuotanto on keskittynyt rannikon läheisyyteen. 

Lestijoen alajuoksun ja siihen laskevien sivujokien, kuten Kinahrenojan sekä alueen muiden jokien vesienhoidon keskeinen asia on ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäksi happamuus ja happamuuteen liittyvä metallikuormitus. Suuri osa alajuoksun pelloista sijaitsee tehokkaasti kuivatuilla happamilla sulfaattimailla. Happamuutta muodostuu ajoittain myös metsäisiltä alueilta. Alueen vesistöt ovat väriltään pääosin ruskeahkoja. Tummaan veden väriin vaikuttaa korkea orgaanisen aineksen määrä ja rautapitoisuus. Vesistöt ovat myös usean kunnallisen jätevesipuhdistamon purkuvesistöjä. 

Vesistöjä on rakennettu ruoppaamalla, pengertämällä ja mm. patoamalla maankuivatuksen, tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin, mikä on heikentänyt niiden ekologista tilaa. Lestijoen pääuomassa on yksi voimalaitos, Kannuksen Korpelan kylällä oleva Korpelan vesivoimalaitos. Lisäksi kahdessa vesistön myllyssä on sähköä tuottava laitteisto. 

Lestijoen vesistöä ei kuitenkaan ole muutettu niin voimakkaasti kuin esim. Kalajoen ja Perhonjoen vesistöjä, joissa luontainen järvisyys on pienempi kuin Lestijoen vesistössä. Lestijoki edustaa pohjalaista jokiluontoa, ja se on liitetty NATURA 2000 suojeluohjelmaverkostoon vesiluontoarvojensa vuoksi.  Joessa elää äärimmäisen uhanlainen meritaimen ja jokeen nousee merestä kudulle mm. vaellussiika ja nahkiainen. Nahkiaisia nousee myös Pöntiönjokeen ja Koskenkylänjokeen. Pienten jokien suistot ovat myös tärkeitä kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.

Miten hyvä tila voidaan saavuttaa?

Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää Lestijoen-Pöntiönjoen toimenpidealueella vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuuden alentamista, happamuudesta kärsivien jokien happamuuspiikkien lieventymistä ja samalla vesistöjen korkeiden metallipitoisuuksien pienenemistä niin, että kalakuolemia ei esiinny ja, että kalasto saadaan palautumaan niihin vesistönosiin, joissa se on happamuuden vuoksi hävinnyt tai taantunut. Vaelluskalojen (siian, meritaimenen ja nahkiaisen) liikkuminen tulee olla mahdollista koko Lestijoen vesistöalueella ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Vesistöjen rapukantojen elinmahdollisuuksia tulee myös parantaa. Luonnontilaisten tai sen kaltaisten uomien ja niiden rantavyöhykkeiden säästämistä ja niiden tilan parantamista siellä, missä se on mahdollista, tulee edistää. Jokiekosysteemin toimivuuden ja monimuotoisuuden ml. rantavyöhyke turvaaminen ja parantaminen on vesienhoidon tavoitteiden kannalta tärkeää. Orgaanisen kiintoaine- ja muun humuskuormituksen vähentäminen etenkin valuma-alueen latvoilla on tarpeen. Kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormin kaukokulkeuman ja valuma-alueen ominaisuuksien perusteella tehdyn riskiarvon perusteella useissa alueen vesimuodostumissa. Pitoisuuksien tarkkailua on jatkettava.

Lestijoen ja Lehtosenjärven vesienhoidossa huomioidaan vesistöjen kuuluminen Natura 2000 suojeluohjelmaan. Lestijoen luontoarvot edellyttävät erityisesti alueen kiintoainekuormituksen vähentämistä koko vesistöalueella.

Hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää Lestijoen suunnittelualueella sekä vesienhoidon perustoimenpiteitä, että monipuolisia täydentäviä toimenpiteitä. Perustoimenpiteillä tarkoitetaan toimintaa, joka perustuu nykyiseen lainsäädäntöön tai pysyväisluonteisiin sopimus- ja rahoitusjärjestelmiin.

Miten toimenpiteet vaikuttavat?

Lestijoen ym. alueella hyvä tila on saavutettu Pitkäjärvellä, Kirkkojärvellä, Lestijoen alaosalla, Lehtosenjoella ja Lestijoen keskiosalla. Lisäksi erinomaisessa tilassa ovat Lehtosenjärvi, Lestijärvi ja Lestijoen yläosa.

Lestijoen suunnittelualueen pintavesien arvioidaan pääsääntöisesti saavuttavan hyvän tilan vuoden 2027 loppuun mennessä, jos nykyinen suotuisa kehitys jatkuu. Poikkeuksena ovat rannikon pienet joet, Viirretjoki, Lohtajanjoki, Koskenkylänjoki sekä Lestijokeen laskeva Kinahrenoja ja Lestijärveen laskeva Pappilanpuro, joiden tavoitetila saavutetaan vasta vuoden 2027 jälkeen. Riskinä on kuitenkin, että vesistöjen orgaanisen kiintoaineen-, humus- ja happamuuskuormitus kasvaa ilmastomuutoksen vaikutuksien myötä. Hyvän tilan on arvioitu olevan uhattuna Lestijoen ala- ja keskiosalla ja Lehtosenjoella.  Myös Lestijärven vesienhoitokriteereillä erinomaiseksi luokiteltu ekologinen tila on uhattuna ilman riittäviä vesienhoidon toimenpiteitä. 

Ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen parantaa alueen asukkaiden viihtyvyyttä ja vesistön virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia. Vesien tilan paraneminen lisää sekä veden käyttöhyötyä, että käytöstä riippumatonta vesiluonnosta koituvaa ekosysteemihyötyä. Käytöstä syntyvää hyötyä tulee ammattikalastukselle, matkailulle ja rantakiinteistöjen arvonnousulle. Lisäksi tulee hyötyä virkistyskäytölle, vesiympäristön monimuotoisuudelle, asumisviihtyvyydelle ja vesiturvallisuudelle.

Toimenpiteet parantavat myös vaarantuneiden ja uhanlaisten lajien sekä kantojen elinolosuhteita sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Lestijoen NATURA-arvot ovat riippuvaisia Lestijoen veden tilasta.