10.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesistöalueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1 % ja osuus typpikuormituksesta on noin 2 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä ja lääkeaineita. Haja-asutuksen kuormitusosuus on alueella noin 7 % kokonaisfosforin osalta ja noin 3 % kokonaistypen osalta.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät sekä niiden kustannukset Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 10.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Luodon-Öjanjärveen laskeville vesistöille ehdotetut yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Jätevesien käsittely jätevedenpuhdistamoissa (laitosten käyttö ja ylläpito): yhdyskuntien toimenpidemäärien ehdotetut suositukset laitosten käyttöä ja ylläpitoa koskien 17 165 asukasta.

Jätevedenpuhdistamoiden sulkemista ja jätevesien käsittelyn keskittämistä on ehdotettu toimenpiteeksi ja sen määräarvion asukasvasteluku on 3150.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 9 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 2560 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 2502 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle

Taulukko 10.4.1a Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	17 165	asukasta (as)	-	2 712 000 €	2 712 000 €
Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen	3 150	AVL	*	*	*
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	9	saneerattavat laitokset lkm.	837 000 €	-	46 000 €

 

Taulukko 10.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	2560	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	19 788 000 €	-	1 201 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	2502	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)		985 000 €	985 000 €

 

Turkistuotanto

Suomessa oli vuonna 2019 arviolta 850 turkistilaa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Näistä valtaosa sijaitsee rannikon läheisillä valuma-alueilla. Turkistilojen tuotantotietoja ei ole pystytty arvioimaan alueellisesti tarvittavalla tarkkuudella minkä takia elinkeinoa ja sen toimenpidetarvetta käsitellään kokonaisuutena Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1. Ainoastaan tilojen määrä on pystytty arvioimaan suunnittelualuetasolla.

Turkistuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta: Luodon-Öjanjärveen laskeville vesistöille ehdotetaan neuvontaa noin 70 tilalle vuosittain. Ehdotetaan että alueen kaikki tilat osallistuvat neuvontaan kolme kertaa vuosina 2022–2027. Toimenpiteen vuosikustannus arvioidaan olevan noin 28 000 € vuosittain.

Muut turkistuotannon toimenpiteet on esitetty Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1.

 

Maatalous

Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesistöalueella peltoviljelystä kohdistuu suurimmat ravinnekuormitukset vesistöihin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Luodon-Öjanjärven vesistöalueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 59 % ja typpikuormituksesta noin 51 %.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Luodon-Öjanjärven vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty alla taulukossa 10.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Luodon-Öjanjärveen laskeville vesistöille ehdotetut maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 95 %:lle turvepeltojen kokonaispeltopinta-alasta, eli yhteensä noin 7 600 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 12 400 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027.Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 6200 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan 12 uutta erottelulaitteistoa ja yhtä uutta biokaasulaitosta.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 275 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 11200 hehtaarille vuosittain.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 3 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 80 ha kosteikkoja.

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 1100 hehtaarilla.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 670 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin leveitä vyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 410 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 42 100 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä yhteensä noin 700 hehtaarilla vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 800 ha.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 6500 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Taulukko 10.4.1c. Maatalouden täydentävien toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Luodon-Öjanjärveen laskevilla vesistöillä.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	7 600	ha/v	-	2 663 000 €	2 663 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	12 400	ha/v	-	1 984 000 €	1 984 000 €
Kerääjäkasvit	6 200	ha/v	-	620 000 €	620 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	13	laitteisto tai laitos, lkm./kausi	2 100 000 €	-	182 000 €
Lannan prosessointi	275 000	kuutiota/v	-	550 000 €	550 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	11 200	ha/v	-	392 000 €	392 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus (hankelkm.)	3	hankkeiden lkm./kausi	275 000 €	-	24 000 €
Maatalouden kosteikot	80	ha/kausi	1 102 000 €	37 000 €	132 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	1 100	ha/v	-	164 000 €	164 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	670	ha/v	-	235 000 €	235 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	410	hlö/v	-	217 000 €	217 000 €
Talviaikainen kasvipeite	42 100	ha/v	-	2 105 000 €	2 105 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	700	ha/v	-	25 000 €	25 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	800	ha/kausi	2 208 000 €	56 000 €	248 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	6 500	ha	2 550 000 €	-	556 000 €

 

Maaperän happamuus

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat erityisesti valuma-alueiden alajuoksuille. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 10.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Luodon-Öjanjärveen laskeville vesistöille ehdotetut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 3700 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 19 000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla. 

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 15 000 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 6700 hehtaarin alalla vuosittain.

Taulukko 10.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Luodon-Öjanjärveen laskevissa vesistöissä.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	3 700	ha/v	-	241 000 €	241 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	19 000	ha	-	2 850 000 €	2 850 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	15 000	ha/kausi	65 518 000 €	3 000 000 €	8 689 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	6 700	ha/v	-	168 000 €	168 000 €

 

Metsätalous

Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen alueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 31 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 37 %.

Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Tässä ohjelmassa toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 10.4.1e. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Luodon-Öjanjärveen laskeville vesistöille ehdotetut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen suunnittelualueella toimenpidettä ehdotetaan yhteensä noin 5783 hehtaarin alueelle.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 252 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja vesiensuojelurakenteiden lukumäärä): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä kohteita tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä ehdotetaan vuosittain noin 1151 ha alueelle ja yhteensä noin 51 vesiensuojelurakennetta.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Ehdotetaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko toimenpideohjelman alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 68 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 10.4.1e. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset Luodon-Öjanjärveen laskevissa vesistöissä.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	5 783	ha/kausi	434 000 €	29 000 €	67 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	254	ha/kausi	1 082 000 €	14 000 €	108 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	1 151	ha/vuosi	-	9 000 €	9 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	51	kpl vesiensuojelu-rakennetta/kausi	92 000 €	-	8 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	68	hlö/v	-	12 000 €	12 000 €

 

Turvetuotanto

Luodon-Öjanjärveen laskevien vesien vesistöalueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 2 %. Valuma-alueella on edelleen useita turvetuotantoalueita, vaikka toiminta on vähentynyt viime vuosina ja tulee vähenemään edelleen.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Luodon-Öjanjärveen laskevien vesien vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 10.4.1f. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Luodon-Öjanjärveen laskeville vesistöille ehdotetut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 1575 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 1514 ha. Nykyisin pintavalutuskenttiä on Luodon-Öjanjärven toimenpidesuunnittelualueella käytössä noin 2996 hehtaarin alueella ja vuoden 2027 loppuun mennessä pintavalutus kattaa arviolta 3089 hehtaaria. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 900 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 3990 ha.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 3990 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.

Taulukko 10.4.1f. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Luodon-Öjanjärveen laskevissa vesistöissä.

Toimenpide	Määrä	yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kasvillisuuskenttä/kosteikko ei pumppausta	492	ha tuotantoaluetta	-	18 000 €	18 000 €
Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla	408	ha tuotantoaluetta	-	20 000 €	20 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	1 443	ha tuotantoaluetta	-	72 000 €	72 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä ei pumppausta	132	ha tuotantoaluetta	-	2 000 €	2 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta	137	ha tuotantoaluetta	-	2 000 €	2 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaamalla	1 377	ha tuotantoaluetta	-	69 000 €	69 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	3 990	ha tuotantoaluetta	-	415 000 €	415 000 €
Virtaaman säätö	3 990	ha tuotantoaluetta	-	32 000 €	32 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Vesienhoidon suunnittelun mukaisen vesistöjen kunnostamisen keskeisenä päämääränä on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan myös mm. vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien, kalakantojen ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Vesien tilan pysyvien tulosten saavuttamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että itse vesistössä. Vesistöjen kunnostukset edellyttävät yleensä vesilain mukaista lupaa. Usein rehevien järvien ja lahtien kunnostuksessa on myös kysymys ns. sisäisen kuormituksen vähentämisestä. Tällöin hyvän tilan saavuttaminen edellyttää sekä ulkoisen että sisäisen kuormituksen vähentämistä.

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Luodon-Öjanjärven toimenpidesuunnittelun alueelle esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 10.4.1g. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Kalankulun helpottaminen

Kalan kulun helpottamiseen tähtääviä toimenpiteitä on ehdotettu Vimpelinjokeen, Kurejokeen, Kruunupyynjokeen, Purmonjokeen, Kortesjärven luusuaan, Kerttuanjärven luusuaan ja Ähtävänjokeen. Vimpelinjoki on kartoitettu ja ongelmakohdat on tunnistettu: 3 matalaa (<1 m) nousuestettä ehdotetaan poistettaviksi ja poikastuotannon edellytyksiä parannettaviksi rakentamalla kutusoraikkoja sekä poikaskivikoita lohikaloille. Kurejoessa kalan kulun mahdollistaminen Alajärven säännöstelypadon, yhden voimalaitoksen säännöstelypadon ja yhden betonipadon kohdalla ehdotetaan suunnitteluun ja toteutukseen. Yllä mainittuja 1–5 m pudotuskorkeuden Kurejoen kunnostuskohteita on kuvattu tarkemmin raportissa Sivil (2014). Kruunupyynjoessa Teerijärvellä sijaitsevan Sandkullan voimalaitoksen padolla (pudotuskorkeus 1–5 m) kalan kulun helpottamistoimenpiteen vaihtoehtojen selvittämistä ja suunnittelua ehdotetaan. Lisäksi Kruunupyynjoen Åminnen ja Biskopin padoille ehdotetaan suunnitelmaa kalan kulun helpottamiseksi. Purmonjoella ehdotetaan neljälle kalankulun totaaliesteelle (Slipforsen, Stamparinkoski, Hällforsen ja Bergforsen) selvitystä kalakulkua helpottavasta toimenpiteestä. Varisjoen valuma-alueella sijaitsevan Kortesjärven luusuan padolle ehdotetaan selvitystä kalankukua helpottavasta toimenpiteestä. Kerttuanjärven säännöstelypadolle ehdotetaan kalan kulkua helpottavaa toimenpidettä. Kalan kulun helpottamista viiden Ähtävänjoen pääuoman voimalaitospadon (Värnum, Hattarfors, Finnholm, Björkfors, Kattilakoski) ohitse ehdotetaan selvitettäviksi, suunniteltaviksi ja toteutettaviksi. Ähtävänjoen kahden padon (Herrfors ja Långfors) sekä Välijoen hanhikosken padolle ehdotetaan selvitystä kalankulkua helpottavasta toimenpiteestä. Yllä mainituista padoista Herrfors ja Finnholm ovat pudotuskorkeudeltaan 1–5 m ja muissa sitä on enemmän. Lohikalojen elinmahdollisuuksien parantaminen hyödyttää myös Ähtävänjoen uhanalaista jokihelmisimpukkaa. Olemassa olevien Luodonjärven ja Öjanjärven kalateiden toimivuutta tarkkaillaan.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Joen elinympäristökunnostuksia ehdotetaan toteutettaviksi Ähtävänjoella ja Kurejoella. Ähtävänjoen alaosan Bärklarsfors -nimisen kosken ekologinen kunnostus sisältää kosken kiveyksen muotoilua ja kutusoraikkorakentamista. Ähtävänjoen jokivesimuodostumaan sijoittuva noin 3 ha alalle kohdistuva kunnostus on suunniteltu Freshabit -hankkeen yhteydessä sisältäen myös kutualueiden kunnostusta ja kalaistutuksia jokihelmisimpukka huomioiden. Kurejoelle ehdotetaan yhden kosken kunnostuksen ja soraistuksen suunnittelua ja toteutusta esiselvityksen (Sivil 2014) pohjalta.

Pienten virtavesien elinympäristökunnostuksia (valuma-alue <200 km²) on ehdotettu aluetoimenpiteinä. Kohteet (3 kpl) valitaan esiselvittämisen perusteella, jonka jälkeen seuraa suunnittelu ja toteutus. Pienten virtavesien elinympäristökunnostusta ehdotetaan alueen puroille, joilla on kunnostustarve. Puron elinympäristökunnostukselle ehdotetaan Ähtävänjokeen ja Evijärveen laskeviin Bäckbybäcken-, Kirsinpäkki- ja Nådjärvbäcken- nimisiin vesimuodostumiin sekä Kovjokeen laskevaan Dalasbäckeniin. Myös Lappajärven valuma-alueella sijaitseville Vimpelinjoelle, Poikkijoelle, Kuninkaanjoelle ja Lohijoelle ehdotetaan puron elinympäristökunnostuksia.

Rehevien järvien kunnostus

Alueen suurimmille järville Alajärvelle, Evijärvelle ja Lappajärvelle ehdotetaan kunnostuksia. Kaikilla järvillä on toteutettu kunnostuksia viime vuosina. Pienten rehevöityneiden järven kunnostuksia ehdotetaan Räyringinjärvelle ja Sääksjärvelle.

Säännöstelykäytännön kehittäminen

Ähtävänjoen alaosan ja Ähtävänjoen vesimuodostumille ehdotetaan säännöstelykäytäntöjen kehittämistä tavoitteena hyydetorjunnan toimenpiteiden haitallisten vaikutusten vähentäminen ja kiinteistöjen rantasuojauksen parantaminen. Kurejoelle ehdotetaan toimenpidettä ekosysteemin turvaamiseksi ja mahdollisimman luonnonmukaisten olosuhteiden palauttamiseksi. Välijoen Hanhikosken voimalaitoksen säännöstelyn kehittämisen tavoitteena olisi vesiluonnolle kohdistuvien haittojen vähentäminen ja tulevan kalatien toimivuuden takaaminen. Luodonjärven ja Öjanjärven vesimuodostumien nykyisiä juoksutuskäytäntöjä ehdotetaan optimoitaviksi nykyisen luvan puitteissa, jotta veden happamuuden vaihteluita vähennettäisiin ja kaikkien alueen kalateiden toimintaa turvattaisiin. Yllä mainituille toimenpide-ehdotuksille ei ole esitetty kustannusarvioita. Alajärvelle, Evijärvelle, Kerttuanjärvelle ja Lappajärvelle ehdotetaan säännöstelykäytäntöjen kehittämistä. Alla olevassa taulukossa esitetyt kyseisen toimenpiteen kustannusarviot koskevat Alajärveä, Evijärveä, Kerttuanjärveä ja Lappajärveä.

Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa

Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa -toimenpidettä ehdotetaan Kruunupyynjoen vesistöalueelle sijoittuvalle Peckasjön vesimuodostumalle.

 

Taulukko 10.4.1g. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten toimenpiteet suunnittelukaudella 2022–2027 Luodon-Öjanjärveen laskevissa vesistöissä.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus <1 m)	5	Rakenteiden lkm.	92 000 €	-	6 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	12	Rakenteiden lkm.	970 000 €	-	68 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus >5 m)	6	Rakenteiden lkm.	4 049 000 €	-	285 000 €
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²)	3	vesimuodostuma lkm.	150 000 €	4 000 €	14 000 €
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)	3	vesimuodostuma lkm.	90 000 €	2 000 €	9 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)	8	vesimuodostuma lkm.	60 000 €	-	4 000 €
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)	3	vesimuodostuma lkm.	692 000 €	22 000 €	71 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)	2	vesimuodostuma lkm.	24 000 €	-	2 000 €
Säännöstelykäytännön kehittäminen	9	vesimuodostuma lkm.	960 000 €	-	138 000 €
Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja jokivesimuodostumissa	1	vesimuodostuma lkm.			kustannuksia ei arvioitu

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.