12.1 Johdanto

Kyrönjoki - Etelä- Pohjanmaan valtavirta

Kyrönjoki on eteläisen Pohjanmaan valtavirta, jonka valuma-alue sijaitsee kolmen maakunnan ja 16 kunnan alueella. Kyrönjoen valuma-alueella on yhteensä noin 100 000 asukasta. Kyrönjoki on merkittävä myös valuma-alueensa ulkopuolella sijaitsevalle Vaasan kaupungille, joka ottaa joesta raakavetensä.

Kyrönjoen vesistöalue on jaettu vesimuodostumiin niin, että tarkasteluun on otettu kaikki yli 100 km²: n valuma-alueen jokialueet sekä yli 1 km²: n suuruiset järvet. Näillä perusteilla Kyrönjoen vesistöalueella on 30 jokimuodostumaa ja 17 järvimuodostumaa. Järvistä on esitetty toimenpideohjelmassa erikseen yli 5 km²: n suuruiset järvet (Kalajärvi, Seinäjärvi ja Kyrkösjärvi) sekä alueelliset merkittävät järvet (Pitkämö, Liikapuro, Kotilammi ja Pilvilampi). Jokimuodostumat on käsitelty ryhmiteltynä Kyrönjoen pääuoman, Kauhajoen, Jalasjoen ja Seinäjoen alueisiin.

Kyrönjoen alueen tekojärviä (Kalajärvi, Kyrkösjärvi, Pitkämö, Liikapuro, Kotilammi ja Pilvilampi) voidaan pitää keinotekoisina vesistöinä. Kyrönjoen keski- ja yläosaa (Malkakoski-Pitkämö), Seinäjoen ala- ja keskiosaa (Kiikku- Kalajärvi) ja Kihniänjokea on rakennettu monipuolisesti tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin ja ne on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi.

Kyrönjoen alueella vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä ovat hajakuormitus, rakenteelliset muutokset ja happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttamat ongelmat sekä turvetuotannon aiheuttama kuormitus.

Miten Kyrönjoki voi?

Vuonna 2019 Kyrönjoen vesistöalueen ekologinen tila on arvioitu huonoksi Lehmäjoella, Orismalanjoella ja Tervajoella. Muiden jokiosuuksien ja järvien tila on arvioitu välttäväksi tai tyydyttäväksi lukuun ottamatta hyvään ekologiseen tilaan luokiteltuja alueita: Ikkelänjoki, Hyypänjoki, Päntäneenjoki, Ilvesjoki, Koskutjoki, Seinäjoen yläosa, Seinäjärvi ja Pääjärvi. Erinomaiseen tilaan on arvioitu Mustajärvi. Keinotekoisiin vesimuodostumiin kuuluvista vesimuodostumista Pilvilampi sekä Kalajärven ja Liikapuron tekojärvet on luokiteltu hyvään saavutettavissa olevaan tilaan. Kyrönjoen alueen vesien ekologinen tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin.

Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman metallikuormituksen vuoksi, Malkakosken alapuolisen Kyrönjoen (Isoonkyröön asti), Lehmäjoen, Orismalanjoen ja Tervajoen kemiallinen tila on hyvää huonompi. Kalojen elohopeapitoisuuden laatunormi ylittyy Pitkämön ja Liikapuron tekojärvissä.

Kyrönjoen ekologista tilaa heikentää erityisesti ravinnekuormitus, happamuus- ja metallikuormitus ja joen rakenteeseen tehdyt muutokset (mm. vaellusesteet ja säännöstely). Laskennallinen ravinnekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta.

Miten hyvä tila voidaan saavuttaa?

Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Kyrönjoen vesistöalueella vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien alentamista ja happamuudesta kärsivien jokien happamuuspiikkien lieventämistä ja samalla vesistön korkeiden metallipitoisuuksien pienentämistä niin, että kalakuolemia ei enää esiinny ja, että kalasto saadaan palautumaan niihin vesistönosiin, joissa se on happamuuden vuoksi hävinnyt tai taantunut. Vaelluskalojen (siian, meritaimenen) ja nahkiaisen liikkuminen tulee olla mahdollista Kyrönjoen pääuomassa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Latvaosien taimenkantojen ja rapukantojen elinmahdollisuuksia on parannettava. Luonnontilaiset tai sen kaltaiset uomat rantavyöhykkeineen tulee säästää ja niiden tilaa tulee parantaa siellä, missä se on mahdollista.

Orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla. Kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät laajalti ympäristönlaatunormin riskiarvion perusteella. Pitoisuuksien tarkkailua on jatkettava.

Vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää myös tiedollisia, taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja. Neuvontaa ja koulutusta tarvitaan edelleen haja-asutuksen, maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelussa sekä maaperän happamuuteen liittyvissä toimenpiteissä. Kyrönjoen veden käyttö asutuksen raakavetenä tulee turvata kaikissa oloissa

Miten toimenpiteet vaikuttavat?

Kyrönjoen vesistöalueella on saavutettu tai ylläpidetty hyvä ekologinen tila Kauhajoen latvoilla (Hyypänjoki, Ikkelänjoki, Päntäneenjoki), Jalasjoen haaroissa (Ilvesjoki, Koskutjoki) ja Seinäjoen yläosassa sekä Seinäjärvessä ja Pääjärvessä. Mustajärven ekologinen tila on erinomainen. Toiselle hoitokaudelle asetettu tavoite vesien hyvästä tilasta saavutettiin vain Päntäneenjoella. Kyrönjoen vesien ekologista tilaa saadaan parannettua hoitokaudelle 2022–2027 ehdotetuilla toimenpiteillä. Hyvän ekologisen tilan tai hyvän saavutettavissa olevan tilan saavuttamiseen tarvitaan jatkoaikaa vuoteen 2027 (Kyrönjoen alempi, keski- ja yläosa, Tuoresluoma, Nenättömänluoma, Pitkämön tekojärvi, Kainastonjoki, Ikkeläjärvi, Jalasjoki, Kurikan Hirvijärvi, Seinäjoki, Pajuluoma, Kyrkösjärven tekojärvi, Kihniänjoki, Kihniänjoen yläosa, Madesluoma, Liikaluoma, Kurjenjärvi, Virtain Hirvijärvi). Jatkoaikaa tarvitaan vielä vuoden 2027 jälkeenkin luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden vuoksi (Kyrönjoen alin osa, Tervajoki, Lehmäjoki, Orismalanjoki, Tuomiluoma, Nahkaluoma, Matoluoma).