8.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Lestijoen ym. vesistöalueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1,5 % ja typpikuormituksesta noin 2,5 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Lestijoen vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 4,5 % ja kokonaistyppikuormituksesta 2 %.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukoissa 8.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lestijoelle esitetyt yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Laitosten käyttö ja ylläpito: yhdyskuntien toimenpidemäärien suositukset laitosten käyttöä ja ylläpitoa koskien 5 400 asukasta.

Jätevedenpuhdistamoiden sulkemista ja jätevesien käsittelyn keskittämistä on ehdotettu toimenpiteeksi ja sen määräarvion asukasvasteluku on 12 000.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 2 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat): suunnittelualueelle suositellaan tekemään kaksi tarkkailuohjelmaa kolmannella vesienhoitokaudella.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 743 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 810 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 8.4.1a. Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.
* = kustannuksia ei ole voitu arvioida

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	5 400	asukasta (as)	-	697 000 €	697 000 €
Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen	12 000	asukasvasteluku (AVL)	*	*	*
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	2	saneerattavat laitokset (lkm.)	270 000 €	-	15 000 €
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat)	2	tarkkailuohjelmat (lkm.)	*	*	*

 

Taulukko 8.4.1b Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	743	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	5 792 000 €	-	351 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	810	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	-	470 000 €	470 000 €

 

Maatalous

Lestijoen ym. suunnittelualueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Lestijoen ym. alueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta onkin jopa noin 59 % ja typpikuormituksesta noin 45 %.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen ym. vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 8.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lestijoelle esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 2200 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 5100 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027. Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 2500 hehtaarille.

Lannan prosessointi: Alueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 102 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Suunnittelualueelle ehdotetaan 8 erottelulaitteistoa.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 4500 hehtaarille vuosittain.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 84 ha kosteikkoja.

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 200 hehtaarilla.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 3 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 160 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 140 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 1300 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 17 000 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä noin 300 hehtaarille vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 200 hehtaarille.

Taulukko 8.4.1c Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen ym. suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	2 200	ha/v		762 000 €	762 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnon- mukaisesti viljelty pelto	5 100	ha/v		816 000 €	816 000 €
Kerääjäkasvit	2 500	ha/v	-	250 000 €	250 000 €
Lannan prosessointi	102 000	kuutiota/v	-	204 000 €	204 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	8	laitteisto/laitos, lkm./kausi	400 000 €	-	35 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	4 500	ha/v	-	158 000 €	158 000 €
Maatalouden kosteikot	84	ha/kausi	1 218 000 €	39 000 €	144 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	200	ha/v	-	30 000 €	30 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus	3	hankkeiden lkm./kausi	113 000 €	-	10 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	160	ha/v	-	56 000 €	56 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	140	henkilöä/v	-	74 000 €	74 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	1 300	ha/kausi	390 000 €	-	64 000 €
Talviaikainen kasvipeite	17 000	ha/v	-	850 000 €	850 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	300	ha/v	-	11 000 €	11 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	200	ha/kausi	506 000 €	16 000 €	60 000 €

 

Turkistuotanto

Suomessa oli vuonna 2019 arviolta 850 turkistilaa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Näistä valtaosa sijaitsee rannikon läheisillä valuma-alueilla. Turkistilojen tuotantotietoja ei ole pystytty arvioimaan alueellisesti tarvittavalla tarkkuudella minkä takia elinkeinoa ja sen toimenpidetarvetta käsitellään kokonaisuutena Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1. Ainoastaan tilojen määrä on pystytty arvioimaan suunnittelualuetasolla.

Turkistuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta: Lestijoen ym vesistöjen suunnittelualueella ehdotetaan neuvontaa 15 tilalle vuosittain. Ehdotetaan, että alueen kaikki tilat osallistuvat neuvontaan kolme kertaa vuosina 2022–2027. Toimenpiteen vuosikustannus arvioidaan olevan noin 6000 €.

Muut turkistuotannon toimenpiteet on esitetty Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1.

 

Maaperän happamuus

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat Lestijoen alajuoksulle, Kinahrenojaan ja muihin alueen mereen laskeviin pieniin jokiin. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen ym. vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 8.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lestijoelle suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 800 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 5 000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla.  

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 4 500 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 2200 ha vuosittain.

Taulukko 8.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen ym. suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	800	ha/v	-	52 000 €	52 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	5 000	ha	-	750 000 €	750 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	4 500	ha	17 130 000 €	900 000 €	2 387 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	2 200	ha	-	55 000 €	55 000 €

 

Metsätalous

Lestijoen ym. vesistöalueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 34 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 46 %. Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät. Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Lestijoen vesistöalueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Lestijoen ym. vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 8.4.1e. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lestijoelle suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Lestijoen suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä noin 2490 hehtaaria.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala Lestijoen suunnittelualueella on noin 84 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi noin 496 ha vuosittain ja yhteensä noin 22 kappaletta vesiensuojelurakennetta vesienhoitokauden aikana.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Lestijoen alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 29 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 8.4.1e Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet Lestijoen ym. suunnittelualueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	2490	ha/kausi	187 000 €	12 000 €	29 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	84	ha/kausi	361 000 €	5 000 €	36 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	496	ha/vuosi	-	4 000 €	4 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	22	kpl vesiensuojelura-kenne/kausi	40 000 €	-	3 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	29	hlö/vuosi	-	5 000 €	5 000 €

 

Turvetuotanto

Lestijoen vesistöalueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta ja kokonaistyppikuormituksesta on hyvin pieni, molemmilla vain noin 0,1 %. Lestijoen vesistöalueella on toiminnassa kaksi turvetuotantoaluetta, joilla on toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Lestijoen vesistöalueella toiminnassa olevilla molemmilla turvetuotantoalueilla on käytössä ympärivuotiset pintavalutuskentät. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Lestijoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 8.4.1f. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Lestijoelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla) esitetään yhteensä 135 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja) 96 ha.

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 231 ha.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 231 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa. Lestijoen vesistöalueen turvetuotantoalueilla on virtaaman säätö käytössä.

Taulukko 8.4.1f. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Lestijoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	135	ha tuotantoaluetta	-	7 000 €	7 000 €
Ojittamaton pintavalutus-kenttä pumppaamalla	96	ha tuotantoaluetta	-	5 000 €	5 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	231	ha tuotantoaluetta	-	24 000 €	24 000 €
Virtaaman säätö	231	ha tuotantoaluetta	-	2 000 €	2 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia ja samassa kohteessa voi olla useita tavoitteita. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Myös ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen.

Lestijoelle esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 8.4.1g. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Rehevien järvien kunnostus

Lestijärvellä sijaitsevan Tervasenjärven kunnostus toteutettiin vuosina 2016–2018 poistamalla järvestä turvelauttoja ym. Poikkeuksellinen kunnostusmenetelmä onnistui hyvin ja järven avoin vesipinta-ala kasvoi merkittävästi. Järven kunnostus jatkuu edelleen tulevina vuosina Lestijärven Jokelanlahdella tehtiin vesikasvillissuden poistoon liittyviä töitä vuosina 2017–2019. Toteutuneet hoitotoimenpiteet parantavat osaltaan veden vaihtuvuutta ja lisäävät vesiluonnon monimuotoisuutta alueella.  Lestijärven kuormitusselvitys tehtiin vuonna 2018 ja kolmannella vesienhoitokaudella on tavoitteena toteuttaa erityyppisiä vesiensuojeluhankkeita ja kunnostushankkeita (mm. Iso-Lemmistö ja Lestijärvi) alueen vesistöjen tilan parantamiseksi ja nykytilan turvaamiseksi.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Lestijoen uittosäännön kumoamiseen velvoitetyönä liittyneet jokiuoman kalataloudelliset kunnostukset tehtiin Lestijärven ja Toholammin kuntien alueella vuosina 2004–2005.  Kannuksen ja Kalajoen (Himanka) kaupungien alueella kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2017. Täydentävien kunnostusten tarvetta esim. Lestijoen yläosalla arvioidaan ja toteutetaan toimenpiteet vuoden 2027 loppuun mennessä. Korpelan voimalaitoksen kalatie valmistui vuonna 2014 ja Tomujokihaaran Roukalankosken kalatie vuonna 2020. Lehtosenjoella tehtiin pienimuotoisia kunnostuksia vuosina 2017–2018 ja kunnostuksia on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina.  Alueen jokiin puroihin (Himankajoki, Sarkoja, Salinoja ja Härkäoja) on tehty esiselvityksiä ja suunnitelmia, jotka ainakin osittain toteutuvat vuosina 2022–2027.  Rannikon pienten jokien kunnostusmahdollisuuksien selvitystyö aloitetaan ja kunnostuksia toteutetaan kolmannella kaudella.

Kalankulkua helpottava toimenpide

Lestijoen Parkkikosken voimalaitoksen padon on todettu olevan kalojen nousueste ali- ja keskivirtaamien aikaan. Voimalaitoksella ei ole ollut luvanmukaista käyttöä viime vuosina ja viranomaisneuvottelut alueen kehittämiseksi on aloitettu. Kalojen vaellukset alueella turvataan erikseen suunniteluilla toimenpiteillä viimeistään vuosina 2022–2027.

Taulukko 8.4.1g. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Lestijoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	4	vesimuodostuma lkm.	75 000 €	2 000 €	7 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	1	rakenteiden lkm.	20 000 €	-	1 000 €
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)	1	vesimuodostuma lkm.	1 169 000 €	129 000 €	212 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)	1	vesimuodostuma lkm.	62 000 €	5 000 €	9 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)	3	vesimuodostuma lkm.	64 000 €	2 000 €	6 000 €

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.