-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
12.2.3 Vesien kemiallinen tila
Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi. Suunnittelualueen vesistöjen valuma-alueet ovat turvevaltaisia ja vesistöt humuspitoisia, mikä lisää kalojen elohopeapitoisuutta. Mittausten perusteella kalaelohopean laatunormi ylittyy Liikapuron ja Pitkämön tekojärvessä (taulukko 12.2.3) ja on silmällä pidettävän korkea neljässä muodostumassa (Kyrkösjärven tekojärvi, Seinäjoki, Kyrönjoen alempi ja alin osa). Lisäksi elohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on 32 muodostumaa. Kyrönjoen yläosalla ja Kalajärven tekojärvessä pitoisuudet alittuvat mittausten perusteella. Asiantuntija-arvion tai kaukokulkeumariskin vähäisyyden perusteella pitoisuuksien arvioidaan alittavan raja-arvon seitsemässä muodostumassa.
Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman kadmium- ja/tai nikkelikuormituksen vuoksi huonossa kemiallisessa tilassa on mittausten perusteella Kyrönjoen alempi osa, Lehmäjoki ja Orismalanjoki. Silmällä pidettävän korkeita pitoisuudet ovat myös Kyrönjoen alimmalla osalla. Lisäksi HS-maiden osuuden ja maankäytön perusteella raja-arvojen arvioidaan ylittyvän Tervajoella.
Kyrönjoen yläosan kalojen elohopeapitoisuudet laskivat alle ympäristölaatunormin rajan, kun taas Liikapuron tekojärven kohdalla pitoisuudet nousivat yli rajan. Kadmiumin pitoisuudet Kyrönjoen alimmalla osalla laskivat alle raja-arvojen. Muiden vesistöjen kohdalla elohopean, kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksissa ei tiedetä tai voida arvioida tapahtuneen muutoksia suhteessa raja-arvoihin. Happamuusolot olivat kuitenkin 2012–2017 aikaisempaa lievemmät mikä laski kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksia kaikissa HS-maiden vaikutuspiirissä olevissa vesistöissä.
Taulukko 12.2.3. Kyrönjoen. suunnittelualueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on esitetty pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen.
Nimi |
TPO-alue |
Pääasiallinen tilaa heikentävä aine |
Tilaa heikentävän aineen pitoisuus (raja-arvo suluissa) |
Pääasiallinen syy aineen ylitykseen |
Lehmäjoki |
Kyrönjoki |
Kadmium (Cd), Nikkeli (Ni) |
0,2 µg/l (0,1 µg/l), 7,1 µg/l (4 µg/l) |
maankuivatus happamilla sulfaattimailla |
Kyrönjoen alempi osa |
Kyrönjoki |
Nikkeli (Ni) |
Ni 43 µg/l (34 µg/l, max-pit.) |
maankuivatus happamilla sulfaattimailla |
Pitkämön tekojärvi |
Kyrönjoki |
Elohopea (Hg) |
0,27 mg/kg (0,25 mg/kg) |
tekojärven rakentaminen |
Liikapuron tekojärvi |
Kyrönjoki |
Elohopea (Hg) |
0,28 mg/kg (0,25 mg/kg) |
tekojärven rakentaminen |