10.1.1 Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Jokikohtaiset neuvottelukunnat ovat syntyneet vesistöalueen yhteistoiminnan tarpeista. Ne ovat avoimia keskustelufoorumeita, joilla pohditaan vesistöalueen kehittämistarpeita sekä syvennetään ja laajennetaan tietoa omasta vesistöstä. Vesipolitiikan puitedirektiivin myötä neuvottelukunnat ovat saaneet lisää vastuuta alueensa vesienhoitosuunnitelman tekijänä ja toteuttajana.

Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunnan tavoitteena on, että vesistöjä ja niiden valuma-alueella tehtäviä vesiin vaikuttavia toimenpiteitä käsitellään kokonaisuutena ja kiinteässä yhteistyössä jokilaakson kuntien, vesistön eri käyttäjäryhmien ja ELY-keskuksen kanssa. Tarkoituksena on yhteensovittaa ja kehittää vesistöihin kohdistuvia elinkeinoelämän, asumisen ja ympäristön tarpeita neuvottelukunnan toiminta-alueella. Neuvottelukunnan toiminta-alue on vuonna 2006 laajennettu koko Luodon-Öjanjärven valuma-aluetta koskevaksi ja neuvottelukunnan nimi on laajennuksen jälkeen Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn- ja Kovjoen neuvottelukunta. Neuvottelukunta on perustanut myös oman rahaston.

Neuvottelukunnan tehtäviksi on sovittu seuraavaa:

• jokilaaksojen vesistöihin, vesialueisiin ja vesiin kohdistuvien tarpeiden, tavoitteiden, epäkohtien ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja esiintuominen

• tutkimus- ja suunnittelutehtävien käynnistäminen, ohjaaminen ja seuraaminen, valmistuneiden tutkimusten ja suunnitelmien käsittely ja seuranta, sekä tarpeellisten ratkaisujen aikaansaaminen

• vesistön käytön ja siihen kohdistuvien toimenpiteiden seuraaminen

• edistää vesienhoitoa toimimalla vuorovaikutuksessa vesipuitedirektiivin mukaisen yhteistyöryhmän kanssa

Ähtävänjoen neuvottelukunta asetti 1990-luvun alussa vesiensuojelutavoitteiksi, että vesistön tilaa tulee parantaa niin, että erityisesti raakavedenotto, kalastus ja ravustus sekä jokihelmisimpukan elinolosuhteita voidaan turvata. Keinoiksi kirjattiin ulkoisen vesistökuormituksen vähentäminen, säännöstelykäytännön kehittäminen, kalataloudellinen kunnostus sekä vesistön kunnostus ja hoito.

Neuvottelukunta on edistänyt tavoitteiden saavuttamista tukemalla Ähtävänjokirahaston kautta hankkeita, joiden päämääränä on parantaa vesistöjen tilaa. Rahasto on mm. tukenut alueen merkittäviä vesiensuojeluhankkeita: Lappajärvi Life, Ympäristöystävällinen Järviseutu, Kruunupyynjoen kokonaissuunnittelu ja Luodon-Öjanjärven laadukas ympäristö.  Näiden hankkeiden yhteydessä on alueelle laadittu seuraavat vesiensuojelua edistävät yleissuunnitelmat:

• Lappajärven suojavyöhykesuunnitelma

• Kurejoen suojavyöhyke- ja maisemasuunnitelma

• Evijärven ja Kerttuanjärven suojavyöhykesuunnitelma

• Uppdatering av skyddszonsplanen för Esse å (Ähtävänjoen suojavyöhyke-suunnitelma ja sen päivitys)

• Översiktsplan för skyddszoner i Purmo ås vattendragsområde (Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Purmonjoen vesistöalueelle)

• Järviseudun kosteikkokartoitus

• Kruunupyynjoen vesiensuojelusuunnitelma

Hankkeet ovat myös laatineet erilliset vesienhoidon suositukset Järviseudulle ja Luodon-Öjanjärvelle sekä maaperän happamuuden torjuntaan.

Muut suunnitelmat ja hankkeet:

• Ähtävänjoella on toteutettu lauttaussäännön kumoaminen ja kalataloudellinen kunnostus. Hankkeen yhteydessä on kunnostettu 11 koskea.

• Ähtävänjoki on mukana vuonna 2016 alkaneessa Freshabit-nimisessä EU:n Life-hankekokonaisuudessa, jonka päätavoitteena on NATURA-2000 sisältyvän jokiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja jokilaaksojen toimintojen yhteensovittaminen. Hanke jatkuu edelleen.

• Luodonjärvi muodostettiin vuonna 1961 ja Öjanjärvi vuonna 1969. Nykyisen luvan ja säännöstelykäytännön mukaan järvien vedenpinta pidetään mahdollisimman tarkasti tasolla N₆₀ + 0,10–0,20 eikä se enää ole sidottu merivedenpinnan vaihteluihin. Säännöstelyn muutosta ei ole suunnitteilla, mutta kalojen vaellusmahdollisuuksia ja veneväyliä pyritään parantamaan. Vuonna 2019 toteutetussa hankkeessa kunnostettiin Luodon-Öjanjärvessä olevia kanavia veneilyn ja veden virtauksen parantamiseksi. Hanke edisti osaltaan myös kalan kulkua järvessä.

• Evijärvellä on toteutettu viime vuosina useita niittoja, ruoppauksia, hoitokalastuksia ja kosteikkorakentamista. Kunnostustoimet jatkuvat edelleen. Evijärven säännöstelyn muutosmahdollisuuksien selvittäminen on käynnistetty tavoitteena järven vesitilavuuden lisääminen. Luvan haltija on valtio. Kerttuanjärven säännöstelyn muutos- ja järven kunnostussuunnitelma on valmistunut vuonna 2020.

• Lappajärvelle, Niskan padon ohi on valmistunut vuonna 2020 Kalettoman kalatie, joka on venekulkukelpoinen kalatie, ns. monitoimikanava Lappajärven Niskan säännöstelypadon ohi Välijokeen. Lappajärvellä on toteutettu kunnostuksia useita (mm. Kirkkoranta, Pentinniemi) ja Hietojanlahdella on kunnostushanke käynnissä.

• Kruunupyynjoen yläosan kalataloudellinen kunnostus Teerijärvellä valmistui vuonna 2012 ja alaosan kunnostus Kruunupyyssä vuonna 2017. Kruunupyynjoen alaosalla Åminnen vanhan myllypadon kalatiesuunnitelma on valmistunut ja hakemus toimitetaan lupaprosessiin. Keskiosalla Djupsjön ym. järviryhmän säännöstelyn muutossuunnitelma on tekeillä ja Rekijärven kunnostus valmistui 2020. Räyringinjärven kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2017.

• Alajärven Ojajärven kunnostus on käynnissä ja hanke valmistuu 2021. Alajärven kunnostuksen yleissuunnitelmasta vuosille 2013–2021 on toteutettu Kirkkolahden kunnostus. Pirkkalanlahden kunnostussuunnittelu on valmistunut ja hanke sai Länsi- ja Sisä-Suomen aIuehallintoviraston luvan 2019. Alajärvellä on tehty hoitokalastuksia miltei vuosittain 1990-luvulta alkaen, viimeisin vuonna 2019. Vimpelin Sääksjärven Wälisaareen on rakennettu kosteikko 2019.