16.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 0,5 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 1 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Ähtärin ja Pihlajaveden reittien kokonaisfosforikuormituksesta on noin 5 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 2 %. 

Taulukossa 16.4.1a ja b on esiteltynä ehdotus yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpiteiden määriksi ja kustannuksiksi Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä vuosille 2022–2027. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelmassa (osa 2).

Esitys yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteiksi Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä

Laitosten käyttö ja ylläpito: Yhdyskuntien toimenpidemäärien suositukset laitosten käyttöä ja ylläpitoa koskien 2968 asukasta, joiden jätevedet käsitellään jätevedenpuhdistamoissa.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 1 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 854 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 1156 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle. 

Taulukko 16.4.1a. Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä suunnittelukaudella 2022–2027.

Taulukko 16.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä suunnittelukaudella 2022–2027.

Maatalous

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueilla maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 34 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 33 %. 

Maatalouden täydentävien toimenpiteiden toimenpidemäärät Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 16.4.1c. Perustoimenpiteiden määrät ja kustannukset on arvioitu valtakunnallisesti vesienhoitoalueittain ja esitetään Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa. Maatalouden koko toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty myös oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelmassa (osa 2).

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteille esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 1000 ha. 

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 1600 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027.Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 800 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan kahta uutta erottelulaitteistoa.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 28 200 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 1400 hehtaarille vuosittain.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 121 ha kosteikkoja. 

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 200 hehtaarilla.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 4 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 110 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 153 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 90 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 5700 ha. 

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä noin 100 hehtaarille vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 100 hehtaarille.

Taulukko 16.4.1c. Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä suunnittelukaudella 2022–2027.

Metsätalous

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 53 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 52 %.

Yleisesti ottaen metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät. Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 16.4.1d. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelmassa (osa 2).

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteille suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä 2338 hehtaaria.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 31 maanomistajalle vuosittain.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä kohteita tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi noin 785 ha vuosittain ja yhteensä noin 22 kappaletta vesiensuojelurakennetta.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 126 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Taulukko 16.4.1d. Metsätalouden toimenpiteet Ähtärin ja Pihlajaveden reiteille vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Turvetuotanto

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 2 % ja kokonaistypen osuus myös noin 2 %.

Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 16.4.1e. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelmassa (osa 2).

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteille suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 663 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 802 ha. Nykyisin pintavalutuskenttiä on Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä käytössä noin 1314 hehtaarin alueella ja vuoden 2027 loppuun mennessä pintavalutus kattaa arviolta yhteensä 1465 hehtaaria. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 460 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 1925 ha.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 1925 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.

Taulukko 16.4.1e. Turvetuotannon toimenpiteet Ähtärin ja Pihlajaveden reiteille vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia ja samassa kohteessa voi olla useita tavoitteita. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Myös ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen.

Ähtärin ja Pihlajaveden reiteille esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet, niiden määrät, sekä kustannukset on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 16.4.1f. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelmassa (osa 2).

Rehevien järvien kunnostus

Tarkoituksena on suunnitella kunnostusta yhdelle suurelle rehevöityneelle järvelle Ähtärin reitillä. Pihlajaveden reitillä on suunnitelmissa pienen rehevöityneen Martinjärven kunnostuksen suunnittelu ja toteutus. Kunnostuksen tavoitteena on nostaa vedenpintaa pohjapadon avulla.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Kolmannella vesienhoitokaudella Ähtärin reitillä esitetään kahden pienen virtaveden elinympäristökunnostusta. Pihlajaveden reitillä Maso-Ryönänkoskessa on tarkoituksena suunnitella ja toteuttaa joen elinympäristökunnostusta. Toinen kohde on Hirvijoki Niemisjoen valuma-alueen latvoilla.

Kalankulun helpottaminen

Kolmannella vesienhoitokaudella Ähtärin reitille esitetään kalankulkua helpottavien toimenpiteiden suunnittelua ja mahdollisesti toteutusta Inhanjoella Ryötön voimalaitoksen patoon, Inhan säännöstelypatoon sekä Vääräkosken säännöstelypatoon.

Säännöstelyn kehittäminen

Kolmannella vesienhoitokaudella suunnitellaan säännöstelykäytännön kehittämistä yhdessä yhteisessä hankkeessa Ähtärinjärvelle, Välivedelle, Hankavedelle, Inhanjoelle, Peränteelle ja Moksunjärvelle. Järvien säännöstelykäytäntöjä kehittämällä voidaan paremmin huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Taulukko 16.4.1f. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten toimenpiteet Ähtärin ja Pihlajaveden reiteillä vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.