11.1.2 Lapuanjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat

Lapuanjoen vesistöalueella sijaitseva Lapua on yksi Suomen 22 merkittävästä tulvariskialueesta. Lapuanjoella on pitkä historiatieto tulvista. Vuosi 1880 oli paha tulvavuosi ja tämän jälkeen jokiperkaukset alkoivat melko mittavina 1890-luvulla. Kuitenkin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun puolessavälissä tehdyissä jokien perkauksissa jäivät tulvia vähentävät vaikutukset väliaikaisiksi. Samanaikaisesti tehdyt laaja-alaiset valuma-alueen ojitukset ja nevojen kuivatukset pahensivat tulvia joen pääuomassa (Kujanpää 2002).

1950-luvulla aloitettiin laaja tulvasuojelun suunnittelu Lapuanjoen järjestelytöiden nimellä. Työt on suoritettu vaiheittain. Pääkohteina niissä ovat olleet Lapuanjoen perkaus- ja pengerrystyöt, tekojärvien rakentaminen ja Nurmonjoen latvajärvien säännöstely. Suunnitelman ns. ensimmäinen vaihe käsitti Nurmonjoen latvajärvien säännöstelyn ja Varpulan tekojärven rakentamisen, Nurmonjoen perkauksen sekä Lapuanjoen itäpuolen pengertämisen (Kujanpää 2002). Toinen vaihe käsitti Kätkänjoen alaosan perkauksen ja Ranta-Töysänjärven järjestelyn sekä Kätkänjärven säännöstelyn. Lapuanjoen järjestelyn kolmas vaihe käsitti Hirvijärven tekojärven rakentamisen sekä Löyhingin tulva-alueen pengertämisen. Neljäs vaihe ja kolmannen vaiheen muutos käsittivät Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien korottamisen sekä Ämpin ja Haapojan pengerryksen. Lisäksi hankkeeseen sisältyivät Tiisijärven säännöstely, Hipin tekojärvi, Lapuanjoen perkaus sekä Poutun pohjapadon rakentaminen. Lapuanjoen järjestelyn viides vaihe käsitti Kauhavanjoen yläosan perkauksen ja pohjapatojen rakentamisen. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi on Kauhavanjoen alaosalla toteutettu v. 1995 valmistunut Saarimaan pengerryshanke sekä v. 2006 valmistunut Pernaan alueen asutuksen ja viljelysalueen tulvasuojelu.

Lapuanjoen järjestelysuunnitelmassa on käytetty mitoitustulvana virtaamaa, joka vastaa kerran kahdessakymmenessä vuodessa (HQ 1/20 a) toistuvaa tulvaa. Kaikkiaan Lapuanjoen 1950-luvun jälkeinen tulvasuojelu on toteutettu kahdeksana vesioikeudellisena hankkeena, joilla on erilliset vesilain mukaiset luvat. Lapuanjoen vesistöalueella on edelleen suojaamattomia tulvauhan alaisia alueita noin 700 ha. Lisäksi mitoitustulvaa suuremmilla tulvilla vesi leviää entisille tulva-alueille, jolloin tulva voi kasvaa jopa 7 000 ha suuruiseksi. Äkilliset jääpadot voivat myös aiheuttaa vahinkoja ennakoimattomiinkin paikkoihin.

Lapua tunnistettiin merkittäväksi tulvariskialueeksi (vesistötulva) tulvariskien alustavassa arvioinnissa vuosina 2011 ja 2018. Erittäin harvinaisen tulvan (HQ 1/1000 a) peittämällä alueella asuu arviolta 811 henkilöä (Ehdotus Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 2022–2027). Perusteena nimeämiselle ovat seuraavat: yleiseltä kannalta katsoen vahingollinen seuraus ihmisen terveydelle tai turvallisuudelle ja välttämättömyyspalveluiden pitkäaikainen keskeytyminen. Lisäksi perusteena olivat aiemmat tulvat ja paikalliset erityisolosuhteet, kuten ympäristö- ja kulttuuriympäristökohteet. Vuosina 2015 ja 2016 on kartoitettu tarkemmin Lapuan ja Kauhavan vahinkokohteita, joita käytettiin alustavan arvion lähtötietona. Lapuanjoen vesistöalueelta on tunnistettu myös muu tulvariskialue, Uusikaarlepyy. Muulle tulvariskialueelle ei arvioida aiheutuvan vesistötulvasta yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia, mutta niillä voi olla tarpeen suunnitella ja toteuttaa tulvariskien hallinnan toimenpiteitä.

Lapuanjoen vesistöalueelle on laadittu tulvavaara- ja tulvariskikartat vuosina 2012–2013 ja niitä on päivitetty tarvittavilta osin vuonna 2019. Tulvakartat ovat nähtävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa osoitteessa https://www.ymparisto.fi/Tulvakartat.

Ehdotus Lapuanjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027 oli kuultavana 2.11.2020–14.5.2021. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman joulukuussa 2021. Suunnitelmassa esitellään tulvakartoituksen ja vahinkojen arvioinnin tulokset, alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet perusteluineen sekä viranomaisten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa. Teoksen on tarkoitus jatkossa koordinoida koko vesistöalueen tulvariskien hallintaa. Patoturvallisuuslain perusteella padon omistajan on selvitettävä vaaranuhkaa aiheuttavien patojen tulvavaara ja lisäksi pato-onnettomuuden varalta pelastusviranomaisen on laadittava padon omistajan avustuksella padolle turvallisuussuunnitelma. Lapuanjoen vesistöalueella tällaiset asiakirjat on laadittu Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien patomurtumien varalle. Suurimmat vahingot patojen murtumisesta aiheutuisivat Nurmon alueen ja Lapuan asutukselle, tiestölle ja kunnallistekniikalle