11.2.2 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tila

Lapuanjoen vesistössä on kolme voimakkaasti muutettua jokivesimuodostumaa ja kaksi tekojärveä. Lapuanjoen alaosan (Lapua-Alahärmä) ekologinen potentiaali ts. suhde parhaaseen mahdolliseen tilaan on tyydyttävä sekä mahdollisten toimenpiteiden että veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat kalatien rakentaminen Poutun padon ohi (lupakäsittelyssä 2020) ja erilaiset rakennetun uoman monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet. Nurmonjoen ekologinen potentiaali on välttävä veden laadun ja tyydyttävä mahdollisten toimenpiteiden kautta arvioituna. Suurin osa Nurmonjoen yläosan vesistä on ohjattu täyttökanavaa pitkin Hirvijärven tekojärveen, josta vedet edelleen virtaavat Hirvikosken voimalaitoksen ja sen kallioon louhitun purkutunnelin kautta Nurmonjokeen. Nurmonjoen noin 15 km pitkään vähävetiseen uomaan on rakennettu runsaasti pohjapatoja nostamaan veden pintaa alivirtaamakausien aikana. Uoman ongelmana on hyvin vähäinen virtaama ja siitä johtuva umpeenkasvu. Lyhytaikaissäännöstely vaikuttaa Nurmonjoen tilaan Hirvikosken voimalaitoksen purkutunnelin alapuolisella osuudella. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on arvioitu vesimäärien lisääminen vähävetisessä uomassa ml. huuhteluvirtaama sekä toisaalta kalatien rakentaminen Hipin padon ohi. Nurmonjokea kuormittavat maa- ja metsätalous sekä asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Yläpuolista valuma-aluetta on ojitettu runsaasti ja valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. Ravinnepitoisuudet ovatkin nousseet ilmentäen välttävää-tyydyttävää tilaa. Joen vesi on varsin tummaa. Tiisijärvi-Hirvijärvi välioja on lyhyt Tiisijärvestä Hirvijärveen laskeva kaivettu oja. Uoman ekologinen potentiaali on tyydyttävä sekä veden laadun että mahdollisten toimenpiteiden mukaan arvioituna. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on ehdotettu kaivetun uoman monimuotoisuuden lisäämistä sekä ojan suussa olevien laskeutusaltaiden säännöllistä tyhjentämistä. 

Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet on rakennettu tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin vuosina 1974 ja 1962. Altaiden vedenkorkeuden säännöstelyväli on noin 4‒5 metriä.  Hirvijärvi on matala ja Varpula (syvä) runsashumuksinen järvi. Varpula on erotettu Hirvijärvestä padolla ja on noin kolme metriä sitä korkeammalla. Tekojärvet on perustettu soiselle alueelle Nurmonjoen itäpuolelle. Hirvijärveen johdetaan täyttökanavaa pitkin Nurmonjoen yläosan vedet suurimmaksi osaksi, sen sijaan Varpulan tekojärven valuma-alue on hyvin pieni koostuen pääosin ojitetusta ja ojittamattomasta suosta. Hirvijärveen kohdistuu näin ravinne- ja kiintoainekuormitusta Nurmonjoen vesien mukana, sen sijaan Varpulaan kohdistuva kuormitus on varsin vähäistä koostuen lähinnä metsätaloudesta ja ojitetulta suolta tulevasta kuormituksesta. Kuormituserot näkyvät myös vedenlaadussa. Hirvijärvi on selvästi rehevöitynyt, kun taas Varpula on varsin karu ja sen fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ovat jopa erinomaisella tasolla. Molemmat järvet ovat hyvin humuspitoisia. Molempien tekojärvien pintaa lasketaan talvella runsaasti, mikä aiheuttaa hapen vähyyttä pienentämällä alusveden tilavuutta ja toisaalta kuluttaa rantoja. Hirvijärvessä esiintyy hapen vajausta myös kesällä. Järvi lisää alapuolisen Nurmonjoen humuspitoisuutta. Tekojärville luonteenomaisesti ainakin Hirvijärvellä on havaittu kelluvia turvelauttoja. Hirvijärven tekojärven ekologinen potentiaali on tyydyttävä sekä veden laadun että mahdollisten toimenpiteiden kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on ehdotettu säännöstelyn kehittämistä ympäristötavoitteet, virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden sekä toisaalta turvelauttojen poistoa tarvittaessa. Varpulan tekojärven ekologinen potentiaali on hyvä veden laadun ja tyydyttävä mahdollisten toimenpiteiden kautta arvioituna. Myös Varpulan kohdalla ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on ehdotettu säännöstelyn kehittämistä ympäristötavoitteet, virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden sekä toisaalta turvelauttojen poistoa tarvittaessa.

Arvio: Lapuanjoen alaosa tyydyttävä ekologinen potentiaali. Nurmonjoki välttävä ja Tiisijärvi-Hirvijärvi välioja tyydyttävä ekologinen potentiaali. Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet tyydyttävä ekologinen potentiaali (kuva 11.2.1).