15.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Rannikon ja pienten vesistöjen alueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 2 % ja typpikuormituksesta noin 15 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus rannikon ja pienten vesistöjen alueen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 11 % ja kokonaistyppikuormituksesta 4 %. Rannikkoalueeseen vaikuttaa myös suurten jokien tuoma kuormitus. 

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukoissa 15.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa. 

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle esitetyt haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat: 

Laitosten käyttö ja ylläpito: yhdyskuntien jätevedenpuhdistus koskee 127 283 asukasta.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 11 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat): suunnittelualueelle suositellaan tekemään neljä tarkkailuohjelmaa kolmannella vesienhoitokaudella.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 3209 viemäriverkoston ulkopuolella olevaa kiinteistölle.  

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 6697 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 15.4.1a. Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	127 283	asukasta (as)	-	16 165 000 €	16 165 000 €
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	11	saneerattavat laitokset lkm.	6 237 000 €	-	339 000 €
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat)	4	tarkkailuohjelmat (lkm.)	*	*	*

 

Taulukko 15.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella.

Toimenpide	Yksikkö	Määrä	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	3 209	24 092 000 €	-	1 462 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	6 697	-	1 721 000 €	1 721 000 €

 

Maatalous

Rannikon ja pienten vesistöjen alueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Rannikon ja pienten vesistöjen alueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 45 % ja typpikuormituksesta noin 38 %. Rannikkoalueeseen vaikuttaa myös suurten jokien tuoma kuormitus.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 15.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 900 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 14 600 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027. Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 7100 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan 20 uutta erottelulaitteistoa.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 312 000 m³:lle lantaa vuosittain. 

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 12 800 hehtaarille vuosittain.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 7 hanketta vesienhoitokaudella.  

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 120 ha kosteikkoja.  

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 2000 hehtaarilla.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 380 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %. 

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 470 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 9700 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.  

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 48 300 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä yhteensä noin 800 hehtaarille vuosittain. 

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 90 hehtaarille. 

Taulukko 15.4.1c. Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	900	ha/v	-	313 000 €	313 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	14 600	ha/v	-	2 336 000 €	2 336 000 €
Kerääjäkasvit	7 100	ha/v	-	710 000 €	710 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	20	laitteisto tai laitos, lkm./kausi	1 000 000 €	-	87 000 €
Lannan prosessointi	312 000	kuutiota/v	-	624 000 €	624 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	12 800	ha/v	-	448 000 €	448 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus	7	hankkeiden lkm./kausi	588 000 €	-	51 000 €
Maatalouden kosteikot	120	ha/kausi	1 740 000 €	55 000 €	206 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	2 000	ha/v	-	298 000 €	298 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	380	ha/v	-	133 000 €	133 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	470	hlö/v	-	249 000 €	249 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelutoimenpiteet (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	9 700	ha/kausi	2 910 000 €	-	476 000 €
Talviaikainen kasvipeite	48 300	ha/v	-	2 415 000 €	2 415 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	800	ha/v	-	28 000 €	28 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	90	ha/kausi	322 000 €	6 000 €	34 000 €

 

Turkistuotanto

Suomessa oli vuonna 2019 arviolta 850 turkistilaa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Näistä valtaosa sijaitsee rannikon läheisillä valuma-alueilla. Turkistilojen sijainti- ja tuotantotietoja ei ole pystytty arvioimaan alueellisesti tarvittavalla tarkkuudella, minkä takia elinkeinoa ja sen toimenpidetarvetta käsitellään kokonaisuutena tässä osuudessa. Turkiseläintuotanto on kuitenkin arvioitu merkittäväksi paineeksi myös muilla suunnittelualueilla ja näille paineille on kohdistettu turkistilojen tehostettu vesiensuojelun ja ravinteiden käytön neuvonta. Nämä tiedot esitetään muiden suunnittelualueiden teksteissä. Turkiseläintuotannon on arvioitu olevan merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine 28 % Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman pintavesimuodostumista, jotka joko ovat hyvää huonommassa tilassa tai joiden tila on riskissä heikentyä.

Turkistuotannon vesiensuojelumääräykset annetaan lupakäsittelyn yhteydessä, jonka takia turkistuotannon toimenpiteet kuuluvat pääosin perustoimenpiteisiin tai muihin perustoimenpiteisiin. Turkistilojen tilakohtainen neuvonta lasketaan kuuluvan täydentäviin toimenpiteisiin.

Toisen kauden toimenpiteiden toteumasta kerättiin seurantatietoa vuoden 2018 lopulla. Seurantatieto perustui toiminnanharjoittajien ilmoittamiin tietoihin ja tämän tiedon pohjalta toimenpiteiden toteutustarve on arvioitu vuosille 2022–2027.

Nykytilanteessa varjotalojen ja hallien alla on tiiviit alustat arviolta yli puolella turkistiloista. Valumavesien käsittelyjärjestelmät on rakennettu arviolta 80 %:lle tiloista. Lähtökohtaisesti oletetaan, että kaikilla tiloilla on toteutettu vesiensuojelun perustoimenpiteet, eli korotetut lanta-alustat, pidennetyt räystäät sekä varjotalokentän peruskunnostus. Vesiensuojelun perustasoon katsotaan kuuluvaksi myös riittävä kuivikkeiden käyttö. Tiiviit alustat asennetaan aina tilojen peruskorjauksen (varjotalon purkuperuskorjaus) tai uudisrakentamisen yhteydessä ja niitä asennetaan myös nykyisten varjotalojen alle. Valumavesien käsittelyn tarve ei ole niin suuri, jos turkistarhauksen käytössä on ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaisesti tiiviit alustat, ja kattovedet johdetaan pois niin, etteivät ne pääse huuhtomaan tarha-aluetta.

Vesienhoidon suunnittelussa on arvioitu, että vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla tiloilla on käytössä valumavesien käsittelyjärjestelmä tai tiiviit alustat. Tavoitteena on saada myös vähintään 80 %:lla tuotannosta varjotalojen alle tiiviit alustat tai vastaava ratkaisu. Tiiviit alustat asennetaan aina tilojen peruskorjauksen (varjotalon purkuperuskorjaus) tai uudisrakentamisen yhteydessä. Tiiviitä alustoja asennetaan myös nykyisten varjotalojen alle. Peruskorjauksia tai uudisrakentamista tehdään vuoden 2027 loppuun mennessä arviolta noin 30 %:lle tuotannosta. Koska valumavesien käsittely ja tiiviit alustat vastaavat nykyistä lupakäytäntöä sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, niin esitetyt toimet kuuluvat perustoimenpiteisiin. Turkiseläintuotannolle esitetyt toimenpiteet ja niiden kustannukset käyvät ilmi taulukosta 15.4.1d. Turkistuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.  

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle ehdotetut turkistuotannon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Turkislannan prosessointi: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella ehdotetaan että 50 % turkiseläinlannasta prosessoidaan, eli 132 000 m³ vuosittain. Lisäksi ehdotetaan 2 biokaasulaitoksen rakentamista.

Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan 137 tilaa vuosittain. Ehdotetaan, että kaikki tilat osallistuvat neuvontaan kolme kertaa vuosina 2022–2027.

Valumavesien käsittelymenetelmän rakentaminen keskisuurilla ja pienillä tiloilla: Arvioidaan, että tarvitaan valumavesien käsittelymenetelmän rakentamista yhteensä 109 keskisuurilla ja pienillä tiloilla Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

Valumavesien käsittelymenetelmän ylläpito: Huolellista ja asiantuntevaa ylläpitoa tarvitaan kaikilla tiloilla, jolla on valumavesien käsittelyä. Tämä koskee yhteensä 295 keskisuurta ja pientä tilaa, sekä 170 isoa tilaa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

Turkistuotannon tiiviiden alustojen rakentaminen: Ehdotetaan yhteensä 172 500 m tiiviiden alustojen rakentamista Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

Turkistuotannon vesiensuojelun perustason käyttö ja ympäristölupavaatimukset: Toimenpidettä tarvitaan 865 000 varjotalometrillä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

Taulukko 15.4.1d. Turkistuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella (paitsi neuvonta, joka on arvioitu rannikon ja pienten vesistöjen suunnittelualueelle) suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Perustoimenpiteet
Turkistuotannon vesiensuojelun perustason käyttö ja ympäristölupavaatimukset	865 000	varjotalometri	-	3 460 000 €	3 460 000 €
Valumavesien käsittelymenetelmän rakentaminen keskisuurilla ja pienillä tiloilla	109	tilojen lkm.	693 000 €	-	49 000 €
Valumavesien käsittelymenetelmän ylläpito suurilla tiloilla	170	tilojen lkm.	-	721 000 €	721 000 €
Valumavesien käsittelymenetelmän ylläpito keskisuurilla ja pienillä tiloilla	295	tilojen lkm.	-	156 000 €	156 000 €
Muut perustoimenpiteet
Turkistuotannon tiiviiden alustojen rakentaminen	172 500	varjotalometri	8 798 000 €	-	619 000 €
Täydentävät toimenpiteet
Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta	137	tilaa/v	-	58 000 €	58 000 €
Turkislannan prosessointi	132 000	kuutiota/v	1 200 000 €	1 453 000 €	1 557 000 €

 

Maaperän happamuus

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat pienten vesistöjen alueeseen sekä jokisuistoihin. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy. 

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 15.4.1e. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa. 

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat: 

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 7400 ha. 

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 33 000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla. 

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 18 000 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 11 200 ha vuosittain. 

Taulukko 15.4.1e. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	7 400	ha/v	-	418 000 €	418 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	33 000	ha	-	4 950 000 €	4 950 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	18 000	ha/kausi	44 542 000 €	3 600 000 €	7 467 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	11 200	ha/v	-	280 000 €	280 000 €

 

Metsätalous

Rannikon ja pienten vesistöjen alueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 28 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 28 %. Rannikkoalueeseen vaikuttaa myös suurten jokien tuomaa kuormitusta. 

Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. 

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 15.4.1f. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa. 

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat: 

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Rannikon ja pienten vesistöjen alueella toimenpidettä ehdotetaan yhteensä noin 6102 hehtaarille.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 180 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000 -verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä kohteita tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi noin 1215 ha vuosittain ja yhteensä noin 54 kappaletta vesiensuojelurakennetta. 

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 71 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 15.4.1f. Metsätalouden toimenpidemäärät Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	6102	ha/kausi	458 000 €	31 000 €	70 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	180	ha/kausi	773 000 €	10 000 €	77 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	1 215	ha/v	-	10 000 €	10 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	54	kpl vesiensuojelu-rakenne/kausi	97 000 €	-	8 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	71	hlö/v	-	13 000 €	13 000 €

 

Turvetuotanto

Rannikon ja pienten vesistöjen alueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormituksesta on noin 0,1 %. Rannikon ja pienten vesistöjen alueella on muutama turvetuotantoalue. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina. 

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 15.4.1g. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa. 

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat: 

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 234 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 239 ha. Nykyisin pintavalutuskenttiä on rannikon ja pienten vesistöjen alueella käytössä noin 227 hehtaarin alueella ja vuoden 2027 loppuun mennessä pintavalutus kattaa arviolta 470 hehtaaria. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 143 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta). 

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 601 ha.  

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 601 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.   

Taulukko 15.4.1g. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla	143	ha tuotantoaluetta	-	7 000 €	7 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	224	ha tuotantoaluetta	-	11 000 €	11 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä ei pumppausta	10	ha tuotantoaluetta	-	<1 000 €	<1 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla	239	ha tuotantoaluetta	-	12 000 €	12 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	601	ha tuotantoaluetta	-	63 000 €	63 000 €
Virtaaman säätö	601	ha tuotantoaluetta	-	5 000 €	5 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Vesienhoidon suunnittelun mukaisen vesistöjen kunnostamisen keskeisenä päämääränä on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan myös mm. vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien, kalakantojen ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Vesien tilan pysyvien tulosten saavuttamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että itse vesistössä. Vesistöjen kunnostukset edellyttävät yleensä vesilain mukaista lupaa. Usein rehevien järvien ja lahtien kunnostuksessa on myös kysymys ns. sisäisen kuormituksen vähentämisestä. Tällöin hyvän tilan saavuttaminen edellyttää sekä ulkoisen että sisäisen kuormituksen vähentämistä. 

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta. 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä. 

Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa on toimenpide, jolla voidaan vähentää ihmisen toimintaa tai siitä aiheutuvia vaikutuksia vähentämällä sekä ennallistamalla jälkikäteen muuttunutta ympäristöä. Hydrologismorfologisen tilan parantamistarve voi aiheutua esim. satamien, rantojen ja laivaväylien ruoppauksista, sulkeutuvien merenlahtien (esiasteen fladat) avaamisesta veneilylle, rantojen pengerryksistä ja muista muutoksista sekä erilaisista merirakenteista (esim. satamat, kaasuputket, telakat ja tuulivoimalat) aiheutuneiden haittojen vähentämisestä. Jo tehtyjen rakenteiden muuttamisessa voi olla kyse esimerkiksi vedenvaihtuvuuden parantamisesta tai tarpeettomaksi käyneiden vesirakenteiden poistamisesta ja elinympäristön palauttamisesta. Yksittäiset pienruoppaukset eivät yleensä aiheuta uhkaa ympäristötavoitteen saavuttamiselle, mutta saman vesimuodostuman alueelle kohdistuvat lukuisat pienruoppaukset voivat niin tehdä. Tämä toimenpide sisältää myös pienruoppausten hallinnan ja siihen liittyvä säätelyn.

Rannikon ja pienten vesistöjen alueelle esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 15.4.1h. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset.  Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa. 

Rehevöityneen merenlahden kunnostus

Kyrönjoen edustan Vassorfjärdenin niittoa ehdotetaan osana tulvasuojelua. Niiton tarkoituksena on myös parantaa liiallisesti umpeenkasvaneiden alueiden merkitystä vesilintulajeille Natura 2000 -alueella. Rehevöityneiden merenlahtien kunnostusta ehdotetaan myös vesimuodostumille Siipyynniemi, Pjelaxfjärden, Norrnäs, Sundomin sisäsaaristo, Bastufjärden (Söderudden), Skinnarfjärden-Köklotfjärden ja Pietarsaaren edusta.

Vesirakentamisen haittojen vähentäminen

Kvarken Flada-hankkeessa tunnistettiin kymmenen flada-kohdetta, joissa tarvitaan ruopatun kynnyksen ennallistamista. Nämä sijaitsevat vesimuodostumissa Bastufjärden (Söderudden), Bergöfjärden, Gloppet, Korshamnsfjärden-Storfjärden, Luodon saaristo, Mickelsörarna-Rödgrynnorna, Ritgrund-Norra gloppet, Uusikaarlepyy ulko ja Valsörsgloppet. Vesimuodostumissa Eteläinen kaupunginlahti-Varisselkä, Gerby-Västervik-Iskmo ja Kyrönjoen edusta on toteutettu runsaasti vesirakentamishankkeita kuten siltoja, tienpenkereita, satama-alue ja tulvasuojelua. Näille kaikille ehdotetaan toimenpidettä vesirakentamisen haittojen vähentäminen rannikkovesimuodostumissa. Sisäsaariston alueen runsaat pienimuotoiset ruoppaukset ovat muuttaneet vesimuodostumien rantaviivaa merkittävästi. Näille alueelle ehdotetaan pienruoppausten hallintaa ja siihen liittyvä säätelyä osana toimenpidettä vesirakentamisen haittojen vähentäminen rannikkovesimuodostumissa. Myös vesimuodostumalle Lappsunds å ehdotetaan vesirakentamisen haittojen vähentämistä.

Joen elinympäristökunnostus

Joen elinympäristökunnostuksen selvityksiä ehdotetaan vesimuodostumille Maalahdenjoki, Långån, Munsala å, Pannbäcken ja Vöyrinjoki.

Puron elinympäristökunnostus

Puron elinympäristökunnostuksen selvitystä ja suunnittelua ehdotetaan Karperöströmmenin vesimuodostumalle.

Pienen rehevöityneen järven kunnostus

Pienen rehevöityneen järven kunnostusta ehdotetaan Karperöfjärdenille ja Röukas träskille.

Pienten virtavesien elinympäristökunnostus

Pienten virtavesien elinympäristökunnostusta ehdotetaan alueen puroille, joilla on kunnostustarve. Arvioidaan, että kaudella 2022–2027 tehdään selvityksiä ja suunnittelua noin 15 kohteelle ja kunnostus toteutetaan 10 kohteella. Lisäksi Laihianjoen latvat ovat Helmi-ohjelmassa.

Muu vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostustoimenpide

Eteläinen kaupunginlahden-Varisselän osa Onkilahti on saastuneen Pukinjärven alapuolella. Pukinjärven vanha kuormitus vaikuttaa myös Onkilahteen.

Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide

Lappsunds åta on muutettu hydrologisesti ja morfologisesti mm. tulvasuojelua varten. Tähän liittyen ehdotetaan muuta suoraan vesistöön kohdistuvaa toimenpidettä.

Taulukko 15.4.1h. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella suunnittelukaudella 2022–2027. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km)	5	vesimuodostumien lkm.	14 000 €	-	1 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)	2	vesimuodostumien lkm.	124 000 €	5 000 €	14 000 €
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)	25	vesimuodostumien lkm.	325 000 €	120 000 €	143 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)	2	vesimuodostumien lkm.	15 000 €	-	1 000 €
Rehevöityneen merenlahden kunnostus	8	vesimuodostumien lkm.	1 820 000 €	-	128 000 €
Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa	36	vesimuodostumien lkm.	200 000 €	-	14 000 €
Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	1	vesimuodostumien lkm.	*	*	*
Toimenpide - muu vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	1	vesimuodostumien lkm.	*	*	*

 

Kalankasvatus

Rannikon ja pienten vesistöjen alueella kalankasvatuksen osuus kokonaisfosforikuormituksesta on noin 2 % ja typpikuormituksesta noin 1 %. Rannikkoalueeseen vaikuttaa myös suurten jokien tuoma kuormitus. Kaupallinen kalanviljely tarvitsee aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan. Laitoksella on oltava ympäristölupa, mikäli toiminnassa käytetään kuivarehua vähintään 2000 kg/a tai kalan lisäkasvu on vähintään 2000 kg/a. Rannikon alueella tällaisia on yhteensä 10 kpl ja ne sijaitsevat vesimuodostumissa Kristiinankaupunki etelä, Skaftungin edusta, Kaskinen-Kristiinankaupunki ja Kaskinen-Siipyy. Lisää kalankasvatuslaitoksia suunnitellaan avomeren alueelle. 

Kalankasvatuksen toimenpidemäärät ja niiden kustannukset rannikon ja pienten vesistöjen alueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 15.4.1i. Kalankasvatuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Kalankasvatus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Verkkokassilaitosten vesiensuojelun tehostamisen tarpeen arviointi tehdään lupien tarkistamisen yhteydessä. Verkkokassilaitosten vesiensuojelun tehostamistarvetta arvioidaan ympäristönsuojelulain menettelyjen mukaisesti. Toimenpidettä ehdotetaan laitoksille, joiden lupa uusitaan vuosina 2022–2027. Rannikon alueella toimenpidettä ehdotetaan 7 laitokselle kaudella 2022–2027.

Vesiviljelyn koulutus ja neuvonta

Koulutuspäiviä, joihin kalankasvattajat voivat osallistua vuosittain, ovat järjestäneet ympäristöministeriö yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sekä LUKE. Koulutustilaisuuksissa voidaan esim. jakaa uutta tietoa rehuista, ruokinta- ja laitostekniikasta ja meneillään olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä edistää päivitetyn kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen käyttöönottoa. Vesiviljelyn koulutus ja neuvonta ehdotetaan kahdelle henkilölle per kalankasvatuslaitos. Vesiviljelyn koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan vähintään 20 henkilölle vuosittain rannikon alueella.

Taulukko 15.4.1i. Kalankasvatuksen toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueella.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Verkkokassilaitosten vesiensuojelun tehostamisen tarpeen arviointi lupien tarkistamisen yhteydessä	7	kpl	-	100 000 €	100 000 €
Vesiviljelyn koulutus ja neuvonta	20	hlö/v	-	4 000 €	4 000 €

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.