3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella pintavettä otetaan suuremmissa määrin Kyrönjoella, Luodon-Öjanjärvellä, Ähtävänjoella ja Västerfjärdenillä. Vaasan Vesi ottaa kaiken raakavetensä (noin 15 000 m³/d) Kyrönjoesta. Otettu raakavesimäärä on noin 0,3 % Kyrönjoen koko vesimäärästä, eikä sillä vähäisen määränsä vuoksi ole merkitystä Kyrönjoen veden laatuun tai määrään. Pietarsaaren vesilaitos ottaa raakavetensä (8 000 m³/d) Ähtävänjoesta. Evijärven kunta käyttää Ähtävänjoen yläosaa varavedenottamona ja Lappajärven kunta Lappajärveä varavedenottamona. Myöskään Ähtävänjoen vesistössä talousveden otolla ei ole merkitystä vesistöalueen vesistöjen laatuun tai määrään. Öjanjärvi on Kokkolan kaupungin varavedenottamo, eikä talousveden otolla Öjanjärvestä ole vaikutusta Öjanjärven tilaan. Talousvedenotosta pintavesistä on kerrottu tarkemmin luvussa 4.1 Talousvedenottoon käytettävät vedet.

Pietarsaaren ja Kokkolan teollisuuslaitokset käyttävät Luodonjärven ja Öjanjärven vettä raakavetenään ja tekevät siitä prosessivettä. Vedenotolla ei ole vaikutusta Luodon- ja Öjanjärvien tilaan. Närpiönjoesta ottavat vettä sekä alueen metsäteollisuus että kasvihuone- ja avomaaviljelijät. MetsäBoard Oyj ottaa raakavetensä (35 000 m³/d) Västerfjärdenistä ja pumppaa veden teollisuuslaitoksen raakavesipuhdistamolle. Närpiönjoen veden laatu vaihtelee voimakkaasti varsinkin pH-arvon ja metallipitoisuuksien osalta. Riittävän hyvän veden saanti jatkuvasti selluloosan valkaisuun asettaa suuria vaatimuksia puhdistusprosessille ja aiheuttaa myös suuria kustannuksia. MetsäBoard Oyj on pyrkinyt johdonmukaisesti toimimaan Närpiönjoen vesiensuojelun puolesta turvatakseen vesihuoltonsa (Närpiönjoki-julistus, Närpiönjoki-hankkeet) ja samalla parantamaan joen vedenlaatua myös eliöstön kannalta. Vedenotolla Västerfjärdenistä ei ole vaikutusta Västerfjärdenin veden laatuun tavanomaisissa sääoloissa.

Maataloudessa pintavettä käytetään kasteluun niin avomaan viljelyssä kuin kasvihuonetuotannossa monista joista.

Vesilain pohjaveden muuttamiskiellon valvonnasta ja vedenoton luvanvaraisuudesta johtuen pohjavedenotto ei yleensä aiheuta uhkaa pohjaveden hyvälle tilalle. Pohjaveden muodostumiseen nähden liiallinen pohjavedenotto saattaa kuitenkin aikaansaada joissain tapauksissa pohjavedenpinnan haitallista alenemista tai heikentää pohjaveden laatua.

Pohjavedenoton seurauksena tapahtuva pohjavedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voivat olla haitallisia pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia lähde-elinympäristöissä ja pohjavedestä merkittävästi riippuvaisissa latvavesissä. Myös tekopohjaveden muodostamisella voi olla huomattavia vaikutuksia alueen luontoon.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vesilaitosten jakamasta talousvedestä (noin 157 000 m³/d) noin 80 prosenttia on pohjavettä. Vaasassa ja Pietarsaaressa käytetään pintavettä raakavetenä. Vedenjakelua hoitavia laitoksia on yli 200. Alueen asukkaista yli 95 % on liittynyt vesilaitoksiin, ja liittymismäärä on suuri verrattuna muuhun Suomeen. Tekopohjavettä ei muodosteta merkittäviä määriä. Rantaimeytymistä vesistöistä saattaa tapahtua muutamilla vedenottamoilla. Erityisesti rannikolla pohjaveden käyttöön on liittynyt sekä määrällisiä että laadullisia ongelmia.