-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
8.2.3 Vesien kemiallinen tila
Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi.
Suunnittelualueen vesistöjen valuma-alueet ovat turvevaltaisia ja vesistöt humuspitoisia, mikä lisää kalojen elohopeapitoisuutta. Kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät ympäristölaatunormin mittausten perusteella Kirkkojärvellä, Lehtosenjärvellä ja Lestijoen alaosalla ja ovat silmällä pidettävän korkeita Lestijärvellä. Lisäksi elohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on 16 muodostumaa.
Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman kadmiumin (Cd) ja/tai nikkelin (Ni) kuormituksen vuoksi huonossa kemiallisessa tilassa on mittausten perusteella Lohtajanjoki (Cd) ja Kinarehenoja (Ni) (taulukko 8.2.3). Lohtajanjoella Ni- ja Kinarehenojalla Cd-pitoisuudet ovat silmällä pidettävän korkeita. Lisäksi valuma-alueen HS-maiden osuuden ja maankäytön perusteella pitoisuuksien on arvioitu ylittyvän Koskenkylänjoella.
Laatunormien osalta kalojen elohopeapitoisuudessa tiedetä tai voida arvioida tapahtuneen muutoksia suhteessa raja-arvoihin. Kadmiumin osalta Kinarehenojan pitoisuudet laskivat alle raja-arvojen. Kemialliseen tilaan muutokset eivät vaikuttaneet, koska kaikki muodostumat luokittuvat hyvää huonommiksi PBDE-yhdisteiden vuoksi.
Taulukko 8.2.3 Lestijoen ym. vesistöalueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on esitetty pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen.
Nimi |
TPO-alue |
Pääasiallinen tilaa |
Tilaa heikentävän aineen pitoisuus (raja-arvo suluissa) |
Pääasiallinen syy |
Lohtajanjoki |
Lestijoki-Pöntiönjoki |
Kadmium (Cd) |
0,25 µg/l (0,1 µg/l) |
maankuivatus happamilla |
Kinarehenoja |
Lestijoki-Pöntiönjoki |
Nikkeli (Ni) |
6,2 µg/l (4 µg/l) |
maankuivatus happamilla |
Lestijoen alaosa |
Lestijoki-Pöntiönjoki |
Elohopea (Hg) |
0,30 mg/kg (0,25 mg/kg) |
kaukokulkeumariski ja |
Kirkkojärvi |
Lestijoki-Pöntiönjoki |
Elohopea (Hg) |
0,33 mg/kg (0,25 mg/kg) |
kaukokulkeumariski ja |
Lehtosenjärvi |
Lestijoki-Pöntiönjoki |
Elohopea (Hg) |
0,44 mg/kg (0,25 mg/kg) |
kaukokulkeumariski ja |
Lestijärvi |
Lestijoki-Pöntiönjoki |
Bromatut difenyylieetterit |
0,42 µg/l (0,0085 µg/l) |
kaukokulkeuma |