20 Loppusanat

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelma on osa Läntisen Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa kaudelle 2022–2027. Alueen vesistöihin kuuluu pitkä rannikkovyöhyke saaristoineen, vähänjärviset jokilaaksot sekä pääosin vesistöjen latvaosissa sijaitsevat järvet. Valuma-alueet ovat turvevaltaisia ja sisävedet siksi tyypillisesti humusvaikutteissa. Rannikon vesiä luonnehtii suolapitoisuuden voimakas muutos Selkämeren ja Perämeren välillä. Osa alueen vesistöistä on tavoitetilassa. Hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevia vesiä on etenkin valuma-alueiden latvoilla ja vähän kuormitetuilla merialueilla. Suurin osa sisävesistä ja myös rannikon vesimuodostumista on kuitenkin hyvää huonommassa tilassa, osa jopa huonoimmassa tilaluokassa. Vesistöjen tila ei ole olennaisesti muuttunut toiseen hoitokauteen (2016–2021) verrattuna. Jokivesistöjen happamuushaitat olivat kuitenkin aiempaa lievempiä, minkä vuoksi sekä ekologisessa että kemiallisessa tilassa tapahtui ainakin väliaikaista kohentumista. Moni asutuksen piirissä tai sen lähellä oleva pohjavesialue on riskissä tai jopa huonossa tilassa.

Alueen vesistöjen tilaa heikentää erityisesti hajakuormitus, sulfidisavien kuivatuksesta johtuva happamuuskuormitus ja haitallisten aineiden huuhtoutuminen sekä vesistöjen rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Hajakuormitus on enimmäkseen ravinne- ja kiintoainekuormitusta ja kohdistuu erityisen voimakkaasti maatalousvaltaisille valuma-alueille. Metsätaloudessa ongelmia esiintyy etenkin turveperäisemmillä mailla, missä mm. metsäojituksia on tehty runsaasti. Vesistöjen rakentamisen ja säännöstelyn patoamisen muodostamat kalojen nousuesteet vaikuttavat vesienhoitoalueella etenkin arvokalojen kuten lohen ja siian lisääntymis- ja elinoloihin. Teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistukseen on panostettu 1970-luvun jälkeen voimakkaasti ja pistekuormitus on nykyään hajakuormitusta selvästi pienempää. Ongelmia voi kuitenkin esiintyä esimerkiksi alivirtaamien aikana tai ylivuotojen yhteydessä. Paikallisempia vesiensuojeluongelmia aiheuttavat myös mm. turvetuotanto, turkiseläintuotanto ja kalankasvatus. Pohjaveden laatua vaarantavat maatalouden aiheuttamat haja- ja pistemäiset päästöt, maa-ainesten otto, teollisesta- ja yritystoiminnasta sekä pilaantuneista maa-alueista johtuvat päästöt, liikenneväylien suolauksesta johtuva kuormitus sekä asutuksen päästöt.

Vesienhoidon tavoite on parantaa ja ylläpitää sekä pinta- että pohjavesien hyvää tilaa. Suurella osalla alueen pintavesimuodostumista hyvä ekologinen tila on tarkoitus saavuttaa esitetyillä toimenpiteillä viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Osassa vesimuodostumia tavoitteen saavuttaminen kestää kuitenkin luonnonolosuhteista johtuen pidempään. Tämä johtuu mm. peltojen korkeasta fosforipitoisuuksista, vesieliöstön hitaasta palautumisesta sekä happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttamista pitkäaikaisista haitoista. Tilatavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa erityisesti sisemmillä rannikkovesillä ja sisäsaaristossa sekä jokivesistöissä.

Pintavesien kemiallisen tilan osalta hyvän tilan saavuttaminen riippuu laajalle levinneiden aineiden osalta kansainvälisistä toimista ja ympäristönlaatunormien soveltamisesta EU:n alueella. Alueellisesti voidaan vaikuttaa HS-mailta peräisein olevaan metallikuormitukseen. Pohjavesien osalta pidennyksen syynä on likaantuneen pohjaveden laaja-alaisuus, puhdistumisen hitaus ja vaikeus tai se, että päästölähdettä ei tunneta. Pohjavesien osalta hyvä kemiallinen tila palautuu usein vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluessa.

Keinotekoisilla ja voimakkaasti muutetuilla vesimuodostumilla tila suhteutetaan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Erityisillä alueilla, kuten vedenhankintavesistöissä ja Natura 2000 -ohjelman alueilla otetaan huomioon lisäksi erillislainsäädännöstä seuraavat ympäristötavoitteet. Haastavinta tilatavoitteiden saavuttaminen on voimakkaasti rehevöityneissä vesistöissä sekä happamilla sulfaattimailla sijaitsevissa vesistöissä, joiden kemiallinen tila on hyvää huonompi. Myös rakenteelliset muutokset voivat vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista.

Suunnitelmassa esitetään täysimääräisesti kaikki toimenpiteet, jotka tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteet on kohdennettu niihin pinta- ja pohjavesiin, joiden tila on hyvää huonompi tai joiden tila on vaarassa heikentyä. Esitetyt toimenpiteet vähentävät alueella syntyvän haja- ja pistekuormituksen aiheuttamaa rehevöitymistä, parantavat vesien rakenteellista tilaa ja vähentävät haitallisten aineiden kuormitusta. Pohjavesiä koskevilla toimilla turvataan entistä paremmin pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila ja parannetaan jo huonossa tilassa olevien alueiden tilaa. 

Ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen parantaa laaja-alaisesti sekä pinta- että pohjavesien tilaa, luonnon monimuotoisuutta sekä vedenhankinnan ja vesien käytön ml. virkistyskäyttö edellytyksiä. Haitalliset ilmiöt, kuten leväkukinnot, kalakuolemat ja hygieeniset haita vähenevät samalla kun vesistöjen arvostus ja käyttöarvo kasvaa. Vesien tilan paranemisen lisäksi suunnitelman toteuttamisella on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, eliöstöön, maaperään, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta vesienhoidon toimenpiteet ovat pääsääntöisesti positiivisia turvaten osaltaan myös uhanalaisten lajien säilymistä. Vesistösäännöstelyjen tarkistaminen parantaa vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Kalataloudelliset kunnostukset ml. vaellusesteiden poistaminen palauttavat luontaisia lisääntymisalueita, lisäten luonnon monimuotoisuutta ja kalataloudellista virkistyskäyttöarvoa.

Toimenpiteillä turvataan ja parannetaan pohjaveden laatua ja sen riittävyyttä. Pohjavesialueille esitetyille toimenpiteillä voidaan turvata nykyisen hyvän tilan säilyminen, kemiallisen tilan parantuminen sekä huonossa kemiallisessa tilassa olevan pohjavesialueen viiveellä tapahtuva tilan korjautuminen. Toimenpiteet lisäävät vedenhankinnan varmuutta.

Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää viranomaisten työn lisäksi laaja-alaista yhteistyötä ja osallistumista sekä omaehtoista ja oma-aloitteista toimintaa alueellisilta toimijoilta, yrityksiltä, järjestöiltä sekä tavallisilta kansalaisilta.