-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
6.4 Pintavesien ekologisen tilan heikentymisen riski
Vesienhoidon kolmannen suunnittelukierroksen yhteydessä nimetään ne hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevat vesimuodostumat, joissa luokitustulosten, tilan kehityksen, painetarkastelun tai muun arvioinnin perusteella on olemassa riski, että tila heikkenee suunnittelukauden aikana. Pintavesien riskinarviointi tehtiin kaikille vesimuodostumille uusimpien luokittelutulosten ja vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden pohjalta. Riskivesien hyvän tai erinomaisen tilan säilyttäminen edellyttää kuormituksen vähentämistä ja usein myös erilaisia muita kunnostustoimia. Kuormitusta voidaan vähentää erilaisten toimenpiteiden avulla. Toimenpiteiden lisätarvetta on arvioitu luvussa 6.5 sektoreittain.
Useat valuma-alueiden latvoilla sijaitsevat hyvään tilaan luokitellut joet ovat riskissä heikentyä niihin kohdistuvan liian voimakkaan kuormituksen sekä mm. humuspitoisuuden kasvun vuoksi. Riskissä olevia järviä on vähemmän. Näistä merkittävin on Lestijärvi, jonka erinomaisen tilan on arvioitu olevan riskissä heikentyä rehevöitymiskehityksen ja veden tummenemisen vuoksi. Merenkurkussa ja Perämerellä on yhteispinta-alaltaan yli 2500 km2 olevia laajoja rannikkovesimuodostumia, joiden hyvän tilan on arvioitu olevan riskissä heikentyä rehevöitymiskehityksen vuoksi. Nämä rannikon muodostumat ovat luonnonarvoiltaan erittäin tärkeitä ja moni kuuluu mm. NATURA-2000 verkostoon sekä UNESCO:n maailmanperintöalueeseen. Taulukkoon 6.4 ja kuvaan 6.4 on koottu tiedot riskivesistä.
Taulukko 6.4. Etelä-Pohjanmaan ELY:n toimenpideohjelma-alueen eri suunnittelualueiden vesimuodostumat, joissa on riski hyvän tai erinomaisen tilan heikentymiselle.
|
Osa-alue |
Järvi, lkm. (ha) |
Joki, lkm. (km) |
Rannikko, lkm. (km2) |
|
Lestijoki-Pöntiönjoki |
2 (6521) |
3 (92) |
- |
|
Perhonjoki-Kälviänjoki |
- |
1 (45) |
- |
|
Luodon-Öjanjärveen laskevat joet |
- |
4 (104) |
- |
|
Lapuanjoki |
2 (476) |
4 (87) |
- |
|
Kyrönjoki |
- |
5 (175) |
- |
|
Närpiönjoki |
- |
1 (14) |
- |
|
Isojoki-Teuvanjoki |
- |
2 (45) |
- |
|
Ähtärin ja Pihlajaveden reitti |
4 (1233) |
1 (2) |
- |
|
Pohjanmaan rannikko ja pienet joet |
1 (319) |
- |
6 (2682) |
Kuva 6.4. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelma-alueen olevat pintavedet, joiden tavoite tila on saavutettu, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa tai, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä hoitokauden aikana.
