10.2.2 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt

Suunnittelualueella on yhteensä neljä voimakkaasti muutettuja jokivesistöä, jotka kuuluvat kaikki Ähtävänjoen vesistöön. Lisäksi on kaksi keinotekoista järveä, johon kaikki alueen joet laskevat.

Ähtävänjoki ja Välijoki: Ähtävänjoen suurimmat ongelmat ovat rakenteellisia: joen ekologinen toimivuus on häiriintynyt, sillä jokea on voimakkaasti rakennettu, joessa on patoja ja nousuesteitä ja sitä säännöstellään voimatalouden tarpeisiin. Säännöstely ja perkaukset ovat muuttaneet virtaamaolosuhteita, mikä osaltaan lisää esimerkiksi hyydetulvien riskiä. Ähtävänjoen alaosan (Ytteresse-jokisuu) ekologinen potentiaali ts. suhde parhaaseen mahdolliseen tilaan on tyydyttävä sekä mahdollisten toimenpiteiden että veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat Bärklarsforsin kunnostus, kahden kalatien rakentaminen ml. alasvaellusrakenteet, kutualueiden kunnostus sekä hyydepatojen torjunta. Ähtävänjoen (yläosan) (Evijärvi-Ytteresse) ekologinen potentiaali on myös tyydyttävä sekä mahdollisten toimenpiteiden että veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat koskien ekologinen kunnostus, viiden kalatien rakentaminen ml. alasvaellusrakenteet, kutualueiden kunnostus, lohikalojen ylisiirto, vaelluskalojen ja rapujen istutus sekä hyydepatojen torjunta. Ekologisen tilan laatutekijät ilmentävät Ähtävänjoen (yläosalla) hyvää tai erinomaista tilaa, joen alaosalla pohjalevien perusteella hyvää tilaa. Jäljellä olevat rakentamattomat kosket ovat varsin hyviä elinympäristöjä, vaikka jokea muuten on muutettu voimakkaasti. Joen yläosa on NATURA-aluetta: joessa on paikallisena purotaimenta ja siellä esiintyy uhanalainen jokihelmisimpukka. Veden laadultaan Ähtävänjoki on Etelä-Pohjanmaan suurista joista paras: väriarvot sekä ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat kohtuullisen alhaisia ja happamuushaittoja esiintyy lähinnä vain joen alaosalla. Tämä johtuu suurelta osin Lappajärven veden laatua tasaavasta vaikutuksesta. Veden laatu heikkenee alajuoksua kohden kuormituksen lisääntyessä ja alunmaiden vaikutusten kasvaessa. Happamuushaitat ovat kuitenkin harvinaisia. Joen vedenlaatu on kuitenkin jonkin verran heikentynyt viime kaudesta.

Välijoki on vielä voimakkaammin rakennettu uoma Lappajärven ja Evijärven välillä. Välijoen putouskorkeus on rakennettu kokonaan, uomaa on perattu ja osuudella harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä. Tämän vuoksi Välijoki on menettänyt luonnontilaisuutensa, vaikka veden laatu onkin varsin hyvää. Välijoen ekologinen potentiaali on tyydyttävä mahdollisten toimenpiteiden ja hyvä veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat Niskan padon ohittavan monitoimiväylän rakentaminen, joka on valmistunut 2020, Hanhikosken kalatien rakentaminen, Hanhikosken lyhytaikaissäännöstelyn kehittäminen ympäristölle haitattomampaan suuntaan sekä arvokalojen ml. rapu istutus.

Kurejoki on vesirakentamisen vuoksi voimakkaasti muutetuksi nimetty suurehko joki. Voimalaitosrakentaminen, perkaukset ja säännöstely ovat muuttaneet joen olosuhteita ja vähentäneet elinympäristöjen määrää ja heikentäneet niiden laatua. Kurejoen ekologinen potentiaali on tyydyttävä mahdollisten toimenpiteiden ja välttävä veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat koskikunnostus ja kutualueiden kunnostus, 1–2 kalatien rakentaminen, yhden betonipadon purkaminen, riittävän virtaaman turvaaminen vähävetiseen uomaan sekä arvokalojen ml. ravut istutus kunnostusten jälkeen. Kurejokea kuormittaa varsin voimakkaasti maa- ja metsätalous, erilainen pistekuormitus sekä rehevöityneen Alajärven heikkolaatuinen vesi. Kurejoen kalasto osoittaa kuitenkin hyvää tilaa, kuvaten jäljellä olevien koskien varsin hyvää tilaa. Vedenlaatu on välttävää ja ravinnepitoisuudet ovatkin melko korkeita.

Luodon- ja Öjanjärvi: Toisiinsa yhteydessä olevat Luodon- ja Öjanjärvi on rakennettu 1960-luvulla makeavesialtaiksi merenlahtia patoamalla. Nykyisin järvet eivät ole enää meriyhteydessä ja järvet luetaan mataliksi runsashumuksisiksi humusjärviksi. Järvien vedenpintaa ja virtauksia säännöstellään säännöstelypatojen ja kalateiden avulla.  2000 –luvulla rakennetut kalatiet ovat muuttaneet järvien virtausolosuhteita. Säännöstely sinänsä on varsin lievää. Luodonjärven ekologinen potentiaali on tyydyttävä sekä mahdollisten toimenpiteiden että veden laadun kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä kalateiden toimivuuden varmistaminen sekä happamuuspiikkien vaikutusten lieventäminen juoksutuskäytäntöjen avulla. Öjanjärven ekologinen potentiaali on hyvä sekä mahdollisten toimenpiteiden että veden laadun kautta arvioituna. Potentiaalia voidaan parantaa varmistamalla kalateiden toimivuus. Kruunupyynjoki, Ähtävänjoki, Purmonjoki ja Kovjoki kuormittavat järviä, minkä vuoksi järvet ovatkin lievästi rehevöityneitä. Luodonjärven vesi ilmentää tyydyttävää ja Öjanjärven hyvää tilaa. Kasviplanktonin osalla Luodonjärvi ilmentää hyvää tilaa. Järvien virkistyskäyttö on vilkasta ja kalataloudellinen arvo on suuri. Järvessä esiintyy muun muassa kuhaa. Kalatiet ovat nostaneet järvien kalataloudellista merkitystä. Molempien järvien kalasto ilmentää erinomaista tilaa. Suurin uhka järvien vedenlaadulle ja ekologiselle tilalle on jokien mukana ajoittain tuleva happamuus, jolle järvien kalasto, esimerkiksi kuhat, muikut ja mateet ovat herkkiä. Viimeisimmät laajat kalakuolemat havaittiin talvella 2006–2007. Kuolleita kaloja havaittiin myös talvella 2019–2020. Happamuuden leviämiseen ja vaikutusalueen laajuuteen vaikuttaa jokien virtaamien lisäksi kulloinenkin säännöstelykäytäntö.

Arvio: Ähtävänjoki, Ähtävänjoen alaosa ja Välijoki tyydyttävä sekä Kurejoki välttävä ekologinen potentiaali. Öjanjärvi hyvä ja Luodonjärvi tyydyttävä ekologinen potentiaali (kuva 10.2.1).