-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
17.3 Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä
Pohjavettä suojellaan pääosin ennakkovalvonnan keinoin. Riskialueille on suunniteltu toimenpiteitä liikenteen, maatalouden, turkistuotannon, metsätalouden, pilaantuneiden maa-alueiden sekä vedenoton sektoreille. Laadittavissa tai päivitettävissä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa esitetään pohjavesialueiden suojelemisen keinot yksityiskohtaisesti. Pohjavesialueiden rakenneselvitykset tuottavat tarkkaa tietoa pohjavesialueiden hydrogeologisista ominaisuuksista. Selvityskohteilla aloitetaan pohjaveden laadun ja pohjaveden pinnankorkeuden seuranta, jotta selvityskohteiden tilan arviointi on jatkossa mahdollista.
Yhteenveto esitettyjen toimenpiteiden kustannuksista on esitetty kappaleessa 18.